Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka aikoo muuttaa maansa perustuslakia, kertoi Kremlin edustaja Dmitri Peskov. Lukashenka oli kertonut suunnitelmistaan maanantaina Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Lukashenka ja Putin tapasivat usean tunnin kestäneessä neuvottelussa Venäjän Sotshissa Mustanmeren rannalla.
Peskov sanoi, ettei voi kertoa tarkempia tietoja Lukashenkan suunnitelmista.
Putin ja Lukashenka eivät antaneet neuvotteluista yhteistä lausuntoa, mutta Peskov valotti lyhyesti lähes neljä tuntia kestäneitä neuvotteluja toimittajille järjestetyssä konferenssipuhelussa. Peskov kuvaili neuvotteluja muun muassa "rakentaviksi".
Lukashenka on aiemmin muuttanut maansa perustuslakia pönkittääkseen omaa valtaansa. Valko-Venäjän oppositio haluaisi palata vanhaan perustuslakiin, mutta Lukashenkan mielestä se olisi "askel taaksepäin".
Lisäksi Lukashenka on aiemmin sanonut haluavansa järjestää kansanäänestyksen uudistuksista, mutta ei ole kertonut tarkemmin, mitä uudistukset olisivat.
Putin lupasi lainan
Presidentti Putinin mukaan Venäjä aikoo myöntää Valko-Venäjälle 1,5 miljardin dollarin suuruisen lainan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, kertoo uutistoimisto Tass . Putin ilmoitti päätöksestä maanantaina tavatessaan Lukashenkan Sotshissa.
Putin myös sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että Lukashenka kykenee ratkaisemaan Valko-Venäjän nykyisen kriisin. Johtajat esiintyivät lyhyen ajan kameroiden edessä ennen kuin neuvottelut siirtyivät suljettujen ovien taakse.
Valko-Venäjän opposition johtohahmoihin kuuluva Svjatlana Tsihanouskaja arvosteli aiemmin Putinia siitä, että tämä päätti tavata Lukashenkan. Tsihanouskajan mukaan Lukashenka on "vallananastaja", jonka sijaan Putinin pitäisi neuvotella Valko-Venäjän kansan kanssa.
– Haluan muistuttaa Putinia siitä, että millään Sotshin tapaamisessa sovitulla ei ole lainvoimaa. (Valko-Venäjän) uusi hallitus aikoo arvioida uudelleen kaikki Lukashenkan kanssa solmitut sopimukset, Tsihanouskaja viestitti.
Tsihanouskaja oli opposition ehdokkaana Lukashenkan voittamissa vilpillisissä presidentinvaaleissa.
Protestit viivästyttäneet Lukashenkon painostusta
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau arvioi Putinin ja Lukahsenkan tapaamisen Sotshissa olevan ensi sijassa symbolinen. Nizhnikaun mukaan Lukashenka halusi kipeästi tapaamista jo ennen virkaanastujaisiaan, Putin olisi voinut keskusteluja vielä lykätäkin.
– Lukashenkalle on tärkeää saada lähetettyä viesti siitä, että Putin on hänen tukenaan, ja lopettaa kaikki vihjailu siitä, että Venäjä olisi valmis vaihtamaan Lukashenkan ja muuttamaan kurssiaan, Nizhnikau sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa Venäjä ei ole vielä aivan varma siitä, mikä sen strategia Valko-Venäjän suhteen on. Suunnitelmia vasta tehdään Kremlissä, joten tässä vaiheessa voidaan osoittaa tukea mutta ei haluta sitoutua liikaa mihinkään, Nizhnikau kuvailee.
Tutkijan mukaan Venäjä kyllä laskee edelleen sen varaan, että Lukashenka pysyy vallassa. Tämän vuoksi Putin ei halua julkistaa vielä tässä vaiheessa pitkälle meneviä yhdentymissuunnitelmia maiden välillä. Se kun voisi Nizhnikaun mukaan antaa uutta puhtia Valko-Venäjän protesteille.
– Suurten mielenosoitusten jatkuminen pitkään on paradoksaalisesti auttanut Lukashenkaa, koska se on viivyttänyt Moskovan painostustoimia, Nizhnikau sanoo.
YK:n ihmisoikeusneuvosto huolestui Valko-Venäjästä
Kunhan protestit Valko-Venäjällä laantuvat, Lukashenka kutsuttaneen Moskovaan keskustelemaan todellisista konkreettisista sopimuksista.
– Silloin hänelle ilmoitetaan Venäjän tuen hinta, Nizhnikau arvioi.
Suuret mielenosoitukset ovat jatkuneet erityisesti Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä jo useita viikkoja. Jälleen sunnuntaina liikkeellä oli ainakin satatuhatta protestoijaa.
Kasvonsa peittäneet ja univormuihin tai siviilivaatteisiin pukeutuneet poliisit pidättivät ainakin 400 mielenosoittajaa. Maan sisäministeriö kertoi, että poliisi oli ampunut Minskissä sunnuntain aikana varoituslaukauksia ilmaan.
YK:n ihmisoikeusneuvosto ilmoitti maanantaina järjestävänsä loppuviikosta hätäkeskustelun Valko-Venäjän tilanteesta.
Ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet'n mukaan sadat syytökset turvallisuusviranomaisia vastaan muun muassa kidutuksesta on tutkittava ja syylliset saatava vastuuseen teoistaan.