Liikenteen päästötavoite ei toteudu, ellei autokanta uudistu – asiantuntijat hoputtavat hallitusta tukemaan vahvemmin sähköautojen hankintaa

Hallituksen tavoitteena on muuttaa liikenne nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Anniina Luotonen / STT

Liikenteen päästöjen vähentämistavoite tarkoittaa vääjäämättä sitä, että Suomessa irrottaudutaan pikkuhiljaa polttomoottoriautoista, sanoo johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt).

Jotta kunnianhimoisesta ilmastotavoitteesta pidetään kiinni, hallituksen pitäisi vauhdittaa sähköautojen latauspisteiden rakentamista huomattavasti pontevammin ja tukea autojen hankintaa, Laukkanen sanoo.

Ideoita päästöjen vähentämiseksi kootaan lähiaikoina yhteen, kun hallitus sopii keinoista tieliikenteen päästöjen painamiseksi nollaan. Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa liikenne nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.

Aiemmin tehdyillä päätöksillä liikenteen päästöjen odotetaan tippuvan noin 37 prosenttia, joten edessä on vielä iso urakka.

Tähän mennessä esimerkiksi liikennepolttoaineen jakelijoille on asetettu biopolttoaineiden jakeluvelvoite, joka on Suomessa viritetty selvästi EU:n edellyttämää korkeammalle. Täyssähköautojen hankintaa on puolestaan tuettu 2 000 euron suuruisella hankintatuella.

Ensi vuodelle hallitus on esittänyt työsuhdeautojen verouudistusta, joka alentaisi täyssähköautojen verotusarvoa. Työsuhdeautot päätyvät yleensä muutamien vuosien käytön jälkeen käytettyjen autojen markkinoille, joten autokannan toivotaan uusiutuvan tätä kautta laajemminkin.

Hallituksen odotetaan tekevän periaatepäätöksen "fossiilittoman liikenteen tiekartasta" joulukuussa. Sitä ennen ehdotuksistaan kertoo vielä asiantuntijoista koostuva työryhmä. Sen arvioitavana on ollut iso joukko toimia, jotka liittyvät niin liikenteen hinnoitteluun kuin tukiin.

Autoilusta kalliimpaa?

Liikenteen päästövähennystavoite nojaa Vattin Laukkasen mukaan siihen, että henkilöliikenteessä siirrytään vaihtoehtoisiin käyttövoimiin eli nykyisellään sähköön ja biokaasuun.

Raskaan liikenteen osalta sähköistyminen on alkutekijöissään eli päästöjen vähentäminen on vielä hyvän aikaa biopolttoaineiden varassa.

– Päästöjen näkökulmasta tarkoitus ei ole tehdä kalliimpaa autoilusta, vaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tavoitteena on, että siirrytään puhtaampiin teknologioihin ja energiatehokkaampiin autoihin.

Kuluttajan kannalta tietoa alkaa olla jo hyvin saatavilla siitä, miten erilaisten autojen kustannukset eroavat. Laukkanen suosittelee esimerkiksi Suomen Ilmastopaneelin Autokalkulaattoria .

– Ei ole silti tarkoitus, että jokaisen täytyy mennä heti autokaupoille ja hommata sähköauto. Tässä on kymmenen vuotta aikaa autokannan muuttua.

Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo Elinkeinoelämän keskusliitosta hoputtaa hallitusta luomaan kannusteita vähäpäästöisten hybridien ja erityisesti täyssähköautojen hankintaan. Suomalaisen autokannan uudistaminen on hänenkin mielestään avain päästötavoitteisiin pääsemiseksi. Sen sijaan polttoaineiden verotaso on elinkeinoelämän mielestä jo liiankin korkea.

– Meillä on keskimäärin hyvin iäkäs ja suurempipäästöinen autokanta. Tässä pitäisi saada iso pyörä pyörähtämään seuraavan viiden vuoden aikana, Haapasalo toivoo.

Hankintaa voisi hänen mielestään tukea esimerkiksi nostamalla nykyistä hankintatukea ja porrastamalla autoverotusta siten, että vähäpäästöisemmän auton hankintaan olisi selkeä kannustin.

Autoilun kustannuksia ei pitäisi elinkeinoelämän mielestä enää nostaa, vaan siirtymän pitäisi tapahtua uusimalla autokantaa.

– Tieliikenne maksaa Ruotsissa 40 prosenttia vähemmän veroja vuodessa kuin Suomessa, kun autokanta ja bruttokansantuote suhteutetaan. Ajoneuvojen käyttö on meillä siis jo nyt korkeasti verotettua.

Hallituksen asettaman tieliikenteen päästötavoitteen saavuttaminen on Haapasalon mukaan mahdollista, mutta vaativaa.

– Se vaatii selkeitä valintoja, jotka liittyvät henkilöautojen verotukseen, infrainvestointeihin ja kaupunkiseutujen omaankin tahtoon kehittää joukkoliikennettä ja liikennepalveluita.

Tehoaisiko liikenteen päästökauppa?

Asiantuntijat Suomessakin ovat hahmotelleet liikenteeseen omaa päästökauppajärjestelmää, jossa maahan luotaisiin polttoaineen myyntilupajärjestelmä.

Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan jakelijat voisivat ostaa valtiolta hiilisisältöön sidottuja myyntilupia jokaista myytävää polttoainelitraa kohti. Vuosi sitten liikenne- ja viestintäministeriölle luovutetussa ehdotuksessa lähdetään siitä, että myyntilupajärjestelmä olisi tehokkain tapa saavuttaa päästötavoitteet. Todennäköistä olisi, että polttoaineiden hinnat nousisivat.

Laukkasen mielestä päästökauppa voisi olla tehokas tapa päästöjen vähentämiseen, mutta siihen liittyy myös isoja kysymyksiä. Niistä isoin on, kuinka paljon myyntilupajärjestelmä nostaisi polttoaineiden hintoja ja aiheuttaisi hintojen vaihtelua. Myöskään järjestelmän kustannuksia ei hänen mukaansa tarkkaan tiedetä.

Polttoaineen veronkorotus tuntuu maaseudulla

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa ei ole Laukkasen mielestä realistista ajatella, että yksityisautoilua vähennettäisiin merkittävästi.

Myös hallitus lupaa tehdä uudistukset sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Miten tämä käytännössä tapahtuu, vaatii tutkimusnäyttöä.

Laukkasen mukaan on jo osoitettu, että polttoaineiden verotuksen kiristyminen osuu eniten matalamman tulotason ja syrjäisimpien seutujen asukkaisiin.

Vattin ja Palkansaajien tutkimuskeskuksen parin vuoden takaisessa selvityksessä kävi selvästi ilmi, että veronkorotukset valuvat hintoihin voimakkaammin haja-asutusalueilla kuin kaupungeissa.

Tutkijat kävivät läpi polttoaineiden hintoja eri paikkakunnilla vuonna 2012, jolloin veroihin edellisen kerran tehtiin tuntuvampi korotus. Samalla korotuksia verrattiin alueen maaseutumaisuuteen ja tulotasoon.

Selityksenä voi olla, että kaupungissa, jossa kilpailu on kireämpää, polttoaineiden jakelijat eivät pystyneet siirtämään korotusta yhtä paljon hintoihin kuin maaseudulla.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka