Vuoristo-Karabahissa lähes kaksi viikkoa sitten puhjenneet taistelut ovat ajaneet kymmeniätuhansia alueen asukkaita pakolaisiksi etenkin Armenian vastaiselle rajalle.
Alueen oikeusasiamies Artak Beglarjan kertoi aiemmin tällä viikolla, että jo noin puolet Vuoristo-Karabahin asukkaista on joutunut pakenemaan kodeistaan taisteluiden takia. Hänen mukaansa pakoon lähteneitä on noin 70 000–75 000.
Uutistoimisto AFP:n mukaan paenneiden joukossa on etenkin naisia ja lapsia, ja moni elää nyt vaikeissa ja sekavissa olosuhteissa.
– Meistä on tullut irtolaisia, sanoi uutistoimisto AFP:lle taisteluita paennut Knarik Movsisyan.
Osalle lähtö tuli täysin yllättäen.
– Lähdimme lähes paljain jaloin, meillä oli jalassamme vain sandaalit -- voitko kuvitella, sanoi 67-vuotias Maro Hagopi Petrosyan.
- Se on kamalaa. Rakennukset ja tiet ovat tuhoutuneet. Vaikka haluaisimme palata, emme voi.
Zabella Bejanyan, 53, taas piilotteli kolme päivää taisteluita metsässä, jossa hän nukkui autossa kuuden lapsensa kanssa.
Bejanayan haluaa palata takaisin heti kun se on mahdollista.
– Vaikka siellä ei olisi jäljellä enää mitään, edes kotiani, sillä ei ole väliä.
Putin kutsui osapuolet rauhanneuvotteluihin
Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsunut Armenian ja Azerbaidzhanin ulkoministerit Moskovassa tänään perjantaina pidettäviin rauhanneuvotteluihin.
– Venäjän presidentti pyytää keskeytystä kiistellyn Vuoristo-Karabahin alueen taisteluihin humanitaarisista syistä, jotta vainajia ja vankeja voidaan vaihtaa, Kremlin tiedotteessa kerrotaan.
Putin kävi torstaina puhelinkeskusteluja molempien maiden johtajien kanssa, Kreml myös kertoo.
Venäjän julkisuuteen antamien tietojen pohjalta ei toistaiseksi ole selvää, ovatko Armenian ja Azerbaidzhanin ulkoministerit hyväksyneet Putinin kutsun. Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin olisi määrä toimia neuvottelujen välittäjänä.
Kymmeniätuhansia paennut kodei staan
Maat ovat taistelleet Vuoristo-Karabahin alueesta lähes kahden viikon ajan. Armenian johto on aiemmin kieltäytynyt osallistumasta neuvotteluihin niin kauan, kun taistelut ovat käynnissä. Armenian edustajan oli määrä tavata Venäjän edustaja Moskovassa vasta maanantaina.
Alueella käydyissä taisteluissa on kuollut lukuisia siviileitä, ja osapuolista Armenia on vahvistanut yli 300 sotilaskuolemaa omalla puolellaan. Azerbaidzhan ei ole myöntänyt, että sen sotilaita olisi kuollut.
Venäjä on myötäillyt konfliktissa Armenian näkökantoja. Azerbaidzhania on taas asettunut tukemaan voimakkaasti sen liittolainen Turkki, jonka sekaantuminen konfliktiin on saanut kritiikkiä niin Ranskalta kuin Venäjältä.
Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Etelä-Kaukasiassa Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin, jonka sisällä Vuoristo-Karabah oli autonominen alue.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alue jäi Azerbaidzhanille, mutta Armenia hyökkäsi 1990-luvun alussa Vuoristo-Karabahiin ja otti sen itselleen. Tuolloin konfliktissa kuoli ainakin 30 000 ihmistä. Alue julistautui sodan jälkeen itsenäiseksi, mutta sitä ei ole tunnustanut yksikään toinen maa.