Pohjoisnavan ympäristöä tutkinut jäänmurtaja Polarstern on palannut Saksaan oltuaan merillä 389 päivää, laivan omistava Alfred Wegener -tutkimusinstituutti kertoo. Tutkimuksen tekemiseksi laiva muun muassa ajettiin kiinni jäihin, joiden mukana se ajelehti ympäri Arktista.
Tutkijoiden havainnot olivat hälyttäviä.
– Todistimme sitä, kuinka Pohjoinen jäämeri on kuolemassa. Näimme sen ikkunoistamme ulos katsomalla tai kävelemällä huteralla jäällä, kertoo tehtävää johtanut Markus Rex.
Hänen mukaansa Arktis on ilmastonmuutoksen keskiössä ja ilmaston kuumenemisen vaikutus näkyi selvästi merijään vähäisyydessä. Hän kertoo Polarsternin pystyneen kulkemaan laajoilla avoveden alueilla, jotka välillä ulottuivat horisonttiin asti.
– Pohjoisnavalta löysimme pahasti heikentynyttä, sulanutta, ohutta ja haurasta jäätä, Rex sanoo.
Hän varoittaa, että jos Pohjoisnavan lämpeneminen jatkuu, muutamien vuosikymmenten päästä Arktiksen alue sulaa kokonaan kesäisin. Yhdysvaltojen ottamat satelliittikuvat antavat tukea uhkakuvalle: tänä kesänä Arktiksen merijäätä oli toiseksi vähiten koko mittaushistorian aikana. Merijäätä oli vähemmän vain kesällä 2012.
Ilmakehästä, merestä, merijäästä ja ekosysteemeistä tietoa keränneeseen MOSAiC-tutkimushankkeeseen osallistui useita satoja tieteentekijöitä 20 eri maasta. Mukana oli myös seitsemän suomalaista. Polarsternin tutkimusmatka maksoi noin 140 miljoonaa euroa, ja se on historian suurin Arktikselle suunnannut tutkimusretki. Polarstern lähti matkalleen Norjan Tromssasta viime vuoden syyskuun lopulla.
Datan analysoinnissa tekemistä vuosiksi
Tutkimustyön tekemiseksi jäihin jääneen laivan ympärille perustettiin merijäälle neljä tarkkailuasemaa. Tutkijat myös keräsivät vesinäytteitä jään alta kaamoksen aikana tutkiakseen kasviplanktonia ja bakteereita ja ymmärtääkseen äärimmäisten olojen ekosysteemien toimintaa.
Tutkimusdataa kertyi 150 teratavun verran ja jäänäytteitäkin yli tuhat kappaletta. Tietomäärää voi verrata siihen, että monissa tavallisissa tietokoneissa koko kiintolevyllä on tallennustilaa puoli teratavua. Tutkimusryhmä myös mittasi yli sataa parametria jatkuvasti vuoden aikana. Rexin mukaan työ toivottavasti johtaa läpimurtoon Arktiksen ja ilmastojärjestelmän ymmärtämisessä.
– Matka tulee tietysti tuottamaan tuloksia useilla eri tasoilla, Rex sanoo.
Datan analysointi voi kestää useita vuosia. Tavoitteena on kehittää ennustinmalleja siihen, millaisia lämpöaallot, rankkasateet tai myrskyt voivat olla 20, 50 tai 100 vuoden päästä.
– Nyt alkaa tutkimuksen toinen vaihe, datan analysointi. Laiva tuo paljon dataa, ja olemme kiireisiä sen parissa luultavasti seuraavat kymmenen vuotta, sanoi merijäätä tutkiva fyysikko Thomas Krumpen.
Lanttuja ja jääkarhuja riitti
Koronaviruspandemia vaikutti jopa Polarsternin tehtävään huolimatta sen eristyneisyydestä kaukana pohjoisessa. Jäällä jo useita kuukausia viettäneiden tutkijoiden tilalle piti tulla toinen ryhmä, mutta vaihto viivästyi kahdella kuukaudella, kun lentoja peruttiin pandemian hillitsemiseksi.
Yhdellä tutkimusretken ilmatähystysosassa mukana olleella tutkijalla todettiin koronavirustartunta keväällä, mutta laivalle virus ei päässyt.
Jäänmurtaja miehistöineen kohtasi alimmillaan -39,5 asteen hyytäviä lämpötiloja ja 60 jääkarhua. Yksi jääkarhu jouduttiin hätistämään loitommalle pelottelemalla sitä aseen laukauksella.
Aluksen miehistön pitäminen ruokittuna ja lämpimänä oli myös suuri logistinen haaste. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana laivan ruokavaroihin kuului muun muassa 14 000 kananmunaa, 2 000 litraa maitoa ja 200 kiloa lanttuja.
Laivan kokki Sven Schneider ei aliarvioi rooliaan tehtävän onnistumisessa.
– Työnäni oli ylläpitää sadan pilkkopimeässä elävän ihmisen moraalia, hän sanoi Die Zeit -lehdelle.