Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen kiirehtii viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain eli julkisuuslain kokonaisuudistusta.
Oikeusasiamies arvioi esitutkinta-asiakirjojen julkisuutta koskevaa sääntelyä Oikeustoimittajat ry:n kantelun vuoksi. Kantelu koski Poliisihallituksen Julkisuuslakikäsikirjaa , joka julkaistiin loppuvuodesta 2019.
Yhdistys pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, ovatko käsikirjan tulkinnat julkisuudesta perustuslain sekä julkisuuslain mukaisia. Yhdistyksen mukaan käsikirjaa tulkittaessa esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaa koskevat esitutkintapöytäkirjat voisivat tulla kokonaan salatuiksi.
Oikeusasiamiehen mukaan niin Poliisihallituksen Julkisuuslakikäsikirjan kuin Oikeustoimittajat ry:n tulkintavaihtoehdoille löytyy varteenotettavia perusteluita.
– Oikeusasiamiehen käsitys on, että lainsäätäjä ei ole loppuun saakka harkinnut salassapitoperusteiden keskinäisiä suhteita, vaan kysymys on jäänyt osin avoimeksi, kerrotaan oikeusasiamiehen tiedotteessa.
Oikeusasiamies toteaa, että esitutkinta-aineiston julkisuuden sääntely on erittäin tärkeä kysymys. Tämä puolestaan puoltaa julkisuuslain uudistustarvetta.
Samalla oikeusasiamies myös huomauttaa, ettei se voi arvostella Poliisihallitusta siitä, että Julkisuuslakikäsikirjassa on sovellettu hallintotuomioistuimissa hyväksyttyä tulkintalinjaa.
Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja tyytyväinen sekä pettynyt
Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Rami Mäkinen kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että oikeusasiamies totesi erittäin painokkaasti julkisuuslainsäädännön uudistustarpeen, erityisesti salassapitokysymysten osalta.
– Oikeusasiamiehen kannanotto tähän uudistamistarpeeseen on sen verran painokas, että tämä asettaa ymmärrykseni mukaan oikeusministeriölle nyt erittäin vahvan velvoitteen ryhtyä uudistustyöhön mitä pikimmin niillä askelmerkeillä, jotka laillisuusvalvoja tässä päätöksessä on asettanut, Mäkinen sanoo.
Mäkisen mukaan nykyistä lainsäädäntöä on välttämätöntä korjata, jotta kansalaiset voivat jatkossakin saada riittävää ja kattavaa tietoa rikostutkinnoista.
– Jokainen ymmärtää tilanteen olevan täysin epäkelpo, kun on edetty siihen pisteeseen, että järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenyys salataan, koska se on muka salassapidettävää harrastustoimintaa.
Vaikka Mäkinen on tyytyväinen oikeusasiamiehen päätökseen, on hän myös pettynyt.
– Olen pettynyt siihen, että oikeusasiamies ei ottanut tässä päätöksessä itse mitään kunnollista kantaa polttavaan kysymykseen yksityisyydensuojasta ja salassapidosta ja julkisuudesta rikosasioissa. Käytännössä tämä päätös itsessään ei ratkaise tätä epäkelpoa tilannetta, vaan se ikävä kyllä jatkuu, kunnes joku ylempi auktoriteetti puuttuu asiaan.
Julkisuuslaki itsessään on pysynyt samana parikymmentä vuotta. Mäkisen mukaan nykytilanteeseen on päädytty poliisin pari–kolme vuotta sitten muuttuneesta tulkinnasta.
– Lakia sovellettiin noin 17 vuotta ilman suurempia ongelmia, minkä jälkeen poliisihallinnossa syntyi ajatus, että tätä pitäisi ryhtyä tulkitsemaan tiukemmin. Sen takia olemme tällaisessa tilanteessa, Mäkinen sanoo.
– Poliisilla on täysi vapaus muuttaa omia tulkintaohjeitaan. Niin kuin oikeusasiamies päätöksessään toteaa, oikeustoimittajien esittämä tulkinta on täysin perusteltu. Jos poliisihallinto haluaa, niin he voivat muuttaa ohjeitaan julkisuusmyönteisempään suuntaan.
Poliisi: Lainsäädännön kehittämistarpeet tunnistettu
Poliisihallitus kommentoi oikeusasiamiehen ratkaisua varsin pidättyväisesti perjantaina. Tiedotteessa Poliisihallitus sanoo, että poliisissakin on tunnistettu lainsäädännön kehittämistarpeet.
Poliisihallituksen mukaan Julkisuuslakikäsikirjan tarkoituksena on kuvata poliisitoimintaan liittyvien tietojen julkisuutta mahdollisimman kattavasti säännösten suuresta määrästä ja soveltamistilanteiden vaihtelevuudesta huolimatta. Samalla pyritään varmistamaan lain yhdenmukainen soveltaminen poliisissa, Poliisihallitus sanoo.
STT ei ole tavoittanut Poliisihallitusta kommentoimaan asiaa.
Oikeusministerin mukaan uudistuksen valmisteluun tarkoitus asettaa työryhmä
Oikeusasiamiehen mukaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on ilmoittanut aiemmin tänä vuonna, että tarkoituksena on asettaa työryhmä valmistelemaan julkisuuslain uudistusta.
Oikeusasiamiehen huomautetaan esittäneen 20 vuotta vanhan lain uudistamista jo aiemminkin.
– Sekä yksityisyyden suojan että varsinkin julkisuuden luonne on monella tapaa muuttunut perustavanlaatuisesti ja niiden yhteensovittaminen on entistä vaikeampaa, oikeusasiamiehen tiedotteessa todetaan.
Julkisuuslain kokonaisuudistus on laaja ja vie aikaa. Tämän vuoksi oikeusasiamies ilmoittaa ehdottavansa oikeusministeriölle, tulisiko esitutkinta-asiakirjojen salassapitoperusteiden uudistaminen ottaa erikseen valmisteltavaksi, jotta sen ratkaisu ei viipyisi julkisuuslain kokonaisuudistusta odoteltaessa.
Oikeusasiamies on pyytänyt oikeusministeriötä ilmoittamaan mahdollisista toimenpiteistään asiassa tammikuun loppuun mennessä.