Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virasto NSA on vakoillut tanskalaista ja ruotsalaista puolustusteollisuutta, kertoo Tanskan radio DR. DR:n mukaan NSA:n vakoiluun on liittynyt mahdollista yhteistyötä Tanskan tiedustelun kanssa ja Tanskassa sijaitsevan datakeskuksen hyväksikäyttöä.
Vakoilu kohdistui DR:n lähteiden mukaan pääasiallisesti eurooppalaisiin hävittäjävalmistajiin ja tapahtui Tanskan miljardien kruunujen arvoisten hävittäjäostosten "ratkaisevilla hetkillä".
DR perustaa tietonsa nimettömiin tiedustelulähteisiin, jotka ovat nähneet nimettömän tietovuotajan asiasta laatiman raportin.
Tietovuotaja oli varoittanut mahdollisesta laittomasta toiminnasta ja siitä, että NSA käyttää hyväkseen tanskalaisia merikaapeleita tiedustelutiedon keräämiseen.
DR:n mukaan vakoilu on kohdistunut muun muassa Eurofighteriin, ruotsalaiseen Saabiin ja tanskalaiseen puolustusyritys Termaan samoihin aikoihin, kun Tanska oli hankkimassa uusia hävittäjiä. Saabin Gripen E oli alkuvaiheessa mukana kisassa , mutta ilmoitti vuonna 2014 jättäytyvänsä pois, koska arvioi Tanskan päätyvän joka tapauksessa valitsemaan Lockheed Martinin F-35:n. Näin myös kävi vuonna 2016.
Muita ehdokkaita korvaamaan Tanskan vanhat F-16-hävittäjät olivat Eurofighter Typhoon ja amerikkalaisen Boeingin Super Hornet.
Vakoilua kohdistui myös ministeriöihin
Kaikki edellä mainitut koneet ovat mukana Suomen parhaillaan käynnissä olevassa hävittäjähankinnassa. Niiden lisäksi Suomelle tarjoaa Rafale-hävittäjäänsä ranskalainen Dassault .
DR ei ole kyennyt vahvistamaan, mitä NSA tarkalleen yritti vakoilullaan saavuttaa. Amerikkalaisilla on kuitenkin voinut olla selvä intressi saada mahdollisimman paljon tietoa sekä kilpailijoista että Tanskan päätöksentekoprosessista, arvioi professori Jens Ringsmose Etelä-Tanskan yliopistosta DR:lle.
Lisäksi raportin mukaan vakoilua on kohdistunut myös Tanskan valtiovarainministeriöön ja ulkoministeriöön.
Jos väitteet pitävät paikkansa, tanskalaisten lakiasiantuntijoiden mukaan asiassa on mahdollisesti rikottu lakia.
– Tanskan lain mukaan ulkomaalainen tiedustelupalvelu ei tietenkään saa vakoilla Tanskassa tavalla, jonka ansiosta se pääsisi käsiksi sotilaalliseen tai sensitiiviseen poliittiseen tietoon, sanoo rikoslain professori Jörn Vestergaard Kööpenhaminan yliopistosta.
"Ei pidä tehdä nopeita johtopäätöksiä"
Ruotsin puolustusvoimien FOI-tutkimuslaitoksen tutkija Björn Ottossonin mukaan tanskalaisuutisesta ei kannata tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Ensin pitäisi varmistua tietojen oikeellisuudesta, mikä on kuitenkin vaikeaa vahvan lähdesuojan vuoksi.
– Eri lähteiden luotettavuushan voi olla erilainen, ja on todella vaikeaa arvioida, tuleeko tämä luotettavasta lähteestä vai ei, Ottosson sanoo.
DR:n mukaan sen uutinen perustuu useisiin toisistaan riippumattomiin lähteisiin.
Ottosson korostaa, ettei hän kykene kommentoimaan kyseistä yksittäistä tapausta. Hänen mukaansa on kuitenkin mahdollista, että joku tai jotkut haluaisivat vahingoittaa perättömällä tiedolla Yhdysvaltain suhteita joko Ruotsiin tai Tanskaan. Siinä tapauksessa spekulaatiot vakoilusta olisivat heille merkki onnistumisesta.
Yleisesti arvioituna on Ottossonin mukaan kohtuullista olettaa, että monet eri valtiot haluavat tietoja toisten valtioiden puolustuksesta ja puolustusteollisuudesta. Olisi lapsellista olettaa, ettei Yhdysvallat pyrkisi muiden mukana hankkimaan tällaisia tietoja monilla eri keinoilla.
– Tällaista tehdään, olipa kyseessä vihollinen, ystävä tai yhteistyökumppani, Ottosson muistuttaa.
Ruotsin puolustusministeri pysyttelee kommentoimasta
Ruotsissa puolustusministeri Peter Hultqvist tai Saab -yhtiö eivät halua kommentoida tanskalaisuutista Yhdysvaltain mahdollisesta vakoilusta ruotsalaista hävittäjävalmistajaa kohtaan, kertoo Dagens Nyheter -lehti. Hultqvistin tiedottaja perusteli vaikenemista sillä, että uutisen tiedot ovat peräisin nimettömistä lähteistä.
Saabin tiedotuspäällikön Sebastian Carlssonin mukaan tanskalaisuutisen niukat tiedot eivät "täsmää" eikä yhtiö voi sulkea pois mahdollisuutta, että joillain toimijoilla on tapauksessa omaa intressiä saada aikaa konflikti. Siksi yhtiö katsoo tässä vaiheessa parhaaksi olla kommentoimatta asiaa sen enempää, Carlsson sanoo Dagens Nyheterille.