Hallitus esittää, että Suomen lentokenttiä ylläpitävälle Finavialle annettaisiin 350 miljoonaa euroa yhtiön koronakriisin heikentämän rahoitusaseman vahvistamiseksi. Esitys sisältyy ensi vuoden budjettiesityksen täydennykseen, joka hyväksyttiin tänään valtioneuvostossa.
Arviota valtion verotuloista lasketaan 316 miljoonalla eurolla, koska ansio- ja pääomatuloverojen tuotot näyttävät ennakkotietojen perusteella alenevan.
Täydennysesitys lisää valtion nettolainanottoa 946 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan valtion nettolainanoton arvioidaan olevan 11,7 miljardia euroa ensi vuonna. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden 2021 lopussa noin 138 miljardia euroa.
Finavian lisäksi lentoliikennettä avustetaan lisäämällä maakuntien lentoyhteyksien tukeen 11,5 miljoonaa euroa. Maakuntien lentoyhteyksiä selvittänyt työryhmä esitti aiemmin, että valtio ostaisi lentoliikennettä Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemille vuoden 2021 loppuun saakka.
Koronan johdosta myös työttömyysturvalainsäädäntöön tehtyjä väliaikaisia muutoksia ehdotetaan joiltain osin jatkettavaksi ensi vuoden maaliskuun loppuun asti. Yrittäjien työttömyysturvaoikeuden ja työttömyysturvan suojaosan korottamiseen kaavaillaan yhteensä 56 miljoonan euron lisäystä.
Yksityisessä terveydenhuollossa tehdyistä koronatesteistä maksettavia Kela-korvauksia ehdotetaan korotettaviksi. Tätä rahoitettaisiin siirtämällä 45 miljoonaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon korona-avustuksesta.
Täydennysesitykseen sisältyy lisäksi useita pienempiä määrärahoja eri hallinnonaloille, muun muassa tuomioistuinten ruuhkien purkamiseen ja hallituksen strategisen viestinnän tukeen ja koordinaatioon sekä poliisin telekuuntelujärjestelmän uusimiseen.
Maahanmuuton turvapaikkamenoihin esitetään 5,7 miljoonan euron vähennystä, koska koronapandemian aikana turvapaikanhakijoita on tullut vähemmän.
Tulevaisuusinvestointeihin liki 360 miljoonaa
Hallitusohjelmaan kirjattuihin tulevaisuusinvestointeihin suunnataan täydennysesityksessä 356 miljoonaa euroa. Ensi vuonna on tarkoitus käyttää 40 miljoonaa euroa jatkuvan oppimisen vahvistamiseen ja 80 miljoonaa ammatillisen koulutuksen opettajien, ohjaajien ja tukihenkilöiden palkkaamiseen.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) kehuivat esitystä tärkeäksi.
– Hyvä ammatillinen koulutus on keskeistä, jotta Suomen työllisyyttä ja osaamista voidaan vahvistaa kestävästi. Laadukas koulutus taas onnistuu vain, kun opettajia on tarpeeksi ja heillä on mahdollisuus keskittyä työhönsä ja opiskelijoihinsa, Andersson sanoi tiedotteessa
Saarikon mukaan koronapandemian keskellä tarvitaan panostuksia sivistykseen ja tulevaisuuden näkymää.
Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 50 miljoonaa ja luonnonsuojelun rahoitukseen 25,5 miljoonaa. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään 25 miljoonalla ja aluekehitykseen ehdotetaan 40 miljoonan euron lisäystä.