Husin sairaaloissa hoidetuista koronapotilaista pienempi osa joutunut tehohoitoon syksyllä kuin keväällä

Husin sairaaloissa on hoidettu epidemian aikana yhteensä 1 080:tä koronaviruspotilasta. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Maiju Ylipiessa, Saara-Miira Kokkonen / STT

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloihin koronan vuoksi hoitoon joutuneista noin joka viides on syksyn aikana joutunut tehohoitoon, kertoi johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi tiedotustilaisuudessa. Keväällä osuus oli noin joka kolmas.

– Syyt eivät ole ihan tarkkaan selvillä, mutta mahdollisesti potilaat ovat hivenen nuorempia ja parempikuntoisia, perussairauksia on vähemmän. Muitakin syitä voi olla taustalla, Mäkijärvi sanoi.

Husin sairaaloissa on hoidettu epidemian aikana yhteensä 1 080:tä koronaviruspotilasta.

64 prosenttia heistä on kotiutunut, 28 prosenttia on siirretty jatkohoitoon muihin hoitolaitoksiin ja neljä prosenttia on parhaillaan sairaalassa.

Husin sairaaloissa hoidetuista potilaista neljä prosenttia on kuollut, mikä on Mäkijärven mukaan kansainvälisesti katsottuna pieni luku.

Kaikista tartunnan saaneista suurimman osan muodostavat Mäkijärven mukaan lapset, nuoret ja nuoret aikuiset, mutta vanhemmissakin ikäluokissa tautia esiintyy. 50 ikävuoden jälkeen sairaalaan joutumisen todennäköisyys kasvaa merkittävästi.

Kaikista sairaalapotilaista 57 prosenttia on ollut miehiä. Tehohoitopotilaista miehiä on ollut 67 prosenttia. Tarkkoja syitä sukupuolijakaumaan ei tiedetä, mutta miehillä riskitekijöiden osuus suurempi kuin naisilla, Mäkijärvi sanoi.

Pitkittynyt oireilu koronan jälkeen on tavallista

Koronavirustaudin sairastaneet potilaat kärsivät usein pitkäaikaisista oireista, kertoi Husin ylilääkäri Asko Järvinen. Tutkimustiedon perusteella erityisesti sairaalahoidossa olleilla koronapotilailla oireilu voi jatkua pitkittyneesti.

– Pitkittinyt oireilu on varsin tavallista ja siitä tuntuu aikaa myöten pääsevän suuri osa potilaista eroon, Järvinen kertoi.

Erityistä hoitoa pitkäaikaisiin oireisiin ei ole, vaan jokaista potilasta hoidetaan oireiden mukaisesti, Järvinen lisäsi.

Koronan takia Suomessa työkyvyttömäksi jääneistä potilaista ei ole tilastotietoa. Järvinen kuitenkin kertoi, että tietää Husin henkilöstöstä muutamia tapauksia, joissa keväällä sairastanut henkilö ei ole voinut vielä syksylläkään palata töihin.

Järvisen mukaan Kiinan Wuhanissa tehtyjen puhelinhaastattelujen perusteella koronan sairastaneilla oli yhä kolme kuukautta tartunnan jälkeen muun muassa väsymystä, hikoilua sekä eri kiputiloja. Hengitystieoireet, kuten rasituksen jälkeinen hengenahdistus ja yskä, olivat myös yleisiä.

Toisen, Yhdysvalloissa tehdyn potilashaastattelun mukaan valtaosa koronatartunnan saaneista oli parantunut lähes normaaliin tilaan kolme viikkoa sairastumisen jälkeen, Järvinen kertoi.

Erään tutkimuksen mukaan lieväoireisen taudin sairastaneista reilut 40 prosenttia on oireillut vielä kuukausi sairauden jälkeen, ja miltei neljäsosa on oireillut kolme kuukautta sairauden jälkeen.

Tutkimuksissa on noussut esiin myös se, että koronatartunta laukaisee usein psyykkisiä häiriöitä. Tämä on Järvisen mukaan havaittu aiemmin myös tavallisissa influenssatapauksissa.

Järvisen mukaan tietoa pitkäaikaisoireista on kuitenkin vielä vasta vähän.

– Tullaan saamaan lisää tietoa ajan kuluessa, ja opimme hoitamaan ja auttamaan koronaviruksen jälkeisistä oireiluista kärsiviä potilaita, Järvinen sanoi.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka