Huijaussoittoon haksahtaneen rahat voivat vielä pelastua, mutta tällöin pitää toimia minuuteissa – asiantuntijan mukaan suomalaisilta huijataan vuositasolla kymmeniä miljoonia, joista puolet saadaan pelastettua

Microsoft-huijaus on tällä hetkellä Suomen yleisin huijausmuoto. Huijauksen ajatuksena on se, että ihminen antaa oman tietokoneensa "tukihenkilön" etähallintaan asentamalla siihen asiaan kuuluvan ohjelman. ANNI REENPÄÄ / LEHTIKUVA

Mika-Matti Taskinen / STT

Tuntemattomasta numerosta soitetaan. Microsoftin tukihenkilöksi esittäytyvä englantia puhuva henkilö kertoo huonoja uutisia: tietokoneellasi on haittaohjelma, joka uhkaa myös pankkitililläsi olevia varoja.

Microsoft-huijaus on tällä hetkellä Suomen yleisin huijausmuoto. Huijauksen ajatuksena on se, että ihminen antaa oman tietokoneensa "tukihenkilön" etähallintaan asentamalla siihen asiaan kuuluvan ohjelman. Onnistuakseen huijarit tarvitsevat myös verkkopankkitunnukset, jotka yleensä kalastetaan uskottavilla tarinoilla.

– Kun he saavat verkkopankkitunnukset, he tyhjentävät koko tilin. Ikävintä on, että asiakas tietämättään vahvistaa jokaisen siirron. Pankkiasiointi toimii siten, että asiakkaan pitää vahvistaa toimenpiteet vielä toisella laitteella, pankki- ja rahoitusalan etujärjestön Finanssialan johtaja Niko Saxholm sanoo.

Saxholmin mukaan esimerkiksi Microsoft-huijauksen toteuttamiseen on myös rikollisten päässä nähty aikaa ja rahaa. Soitot ovat automatisoituja, mikä tarkoittaa, että robotit ehtivät soittaa päivässä jopa 60 000 puhelua. Kun robotin valitsemaan numeroon vastataan, ohjautuu puhelu ihmiselle, jonka aikeet eivät ole hyvät.

– Tässä alkavat tilastolliset todennäköisyydet puhua puolestaan. Aina löytyy joku, joka huijaukseen menee. Robotti voi tehdä 59 000 turhaa soittoa, mutta jos jäljelle jäävistä tuhannesta soitosta saa jokaisesta tuhat euroa, niin se alkaa olla aika paljon rahaa, Saxholm toteaa.

Välittömästi yhteys pankkiin

Huijauksen toteuttajat siirtävät rahaa esimerkiksi kryptovaluuttapankkeihin, yksityisille henkilöille Eurooppaan tai ulkomaisiin pankkeihin. Jos huijaussoittoon haksahtaa ja päätyy luovuttamaan esimerkiksi verkkopankkitunnuksensa, Saxholm neuvoo ottamaan välittömästi yhteyttä omaan pankkiin.

– Silloin pankki sulkee verkkopankkitunnukset. Jos varoja on jo lähtenyt tililtä ulkomaisiin pankkeihin, pankit voivat pyytää takaisin luvattomia rahansiirtoja.

Raha kuitenkin liikkuu tilisiirtoina nopeasti myös rajojen yli, joten Finanssialan johtajan mukaan kyse on minuuttipelistä.

– Jos vartin sisään saa tehtyä soiton pankkiin, niin todennäköisyydet alkavat olla jo aika hyvät. Jos lamppu syttyy vasta seuraavana päivänä, niin silloin alkaa olla jo liian myöhäistä, Saxholm toteaa.

Huijauksen uhrin on myös syytä tehdä poliisille asiasta rikosilmoitus.

Saxholm kertoo, että epävirallisten tilastojen mukaan Suomessa huijaustappiot ovat tämän vuoden osalta 40–50 miljoonaa euroa. Tästä summasta pankit ovat pystyneet saamaan noin puolet takaisin.

Turvallisuusjohtajan mukaan on ensiarvoisen tärkeää muistaa, että viranomainen tai pankki ei tarvitse kenenkään henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia. Niitä ei pidä koskaan antaa kenellekään.

Huijauksia jokaiselle ihmistyypille

Saxholmin mukaan yleisemmissä huijauksissa rikoshyötynä tavoitellaan lähes aina rahaa. Hän kuitenkin sanoo, että rikollisliiga, jolla "prosessit ovat kunnossa", voisivat olla kiinnostuneita myös huijauksen yhteydessä saatavista henkilötiedoista.

Jos joutuu juuri Microsoft-huijauksen uhriksi, on syytä myös tarkistuttaa tietokone vakoiluohjelmien varalta.

Saxholm sanoo huijausten nerokkuuden piilevän siinä, että niiden moninaisuus kattaa monet ihmistyypit. Yleisimpiin huijauksiin Suomessa lukeutuvat myös lainahuijaukset ja sijoitushuijaukset.

Lainahuijauksien alustana ovat tekaistut sivustot, jotka lupaavat kuluiltaan edullisia kulutusluottoja eli pikavippejä. Huijauksen ydin on siinä, että asiakas maksaa usein satojen eurojen hintaisen käsittelymaksun tai varainsiirtoveron saadakseen tuhansien eurojen lainan. Rahat lähtevät, mutta mitään ei tule tilalle.

Saxholmin mukaan lainahuijauksissa ilmoitukset pankille tulevat usein liian myöhään, kun ihmiset odottavat muutaman pankkipäivän lainarahan saapumista.

– Meillä on asiakkaita, jotka ovat voineet maksaa tuhansia euroja mitä kummallisimpia maksuja. Näitä on paljon ja tämä on jatkuvaa, Saxholm sanoo.

Sijoitushuijauksissa puolestaan sijoitetulle rahalle luvataan huomattavaa tuottoa. Edessä siintävät voitot ovat sokaisseet, vaikka pankki olisikin ehtinyt asiasta varoittaa.

– Jotkut huijaukseen menneet asiakkaat ovat suhtautuneet epäluuloisesti pankkiin, jonka rahastot eivät ole pystyneet lupaamaan yhtä hyvää tuottoa kuin hänen löytämänsä sijoituskohde. Pankkeja kuitenkin kannattaisi uskoa, ne eivät soita huijausasioissa turhaan, Saxholm vinkkaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka