Presidentti Sauli Niinistö nosti uudenvuodenpuheessaan esille poikkeuksellisen koronapandemia-ajan. Niinistön mukaan Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna varsin hyvin.
Presidentti jakoi kiitosta kaikille suomalaisille ja etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle.
– Erityinen kiitos koskee niitä, jotka ovat työkseen pitäneet muiden terveydestä huolta. Mutta saavutus on yhteinen. Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä, Niinistö sanoi.
Hän totesi, että vaikka korona on kohdellut ihmisiä hyvin eri tavoin, on kokemus kuitenkin yhteinen.
– Onnistuminen on myös jatkossa meistä jokaisesta kiinni. Vaikka väsymys jo painaa, vielä on löydettävä voimia jatkaa.
Presidentti muistutti, ettei koronaviruksen aiheuttama koettelemus ole vielä ohi. Hän peräänkuulutti rajoituksien noudattamista sekä rokotusten ottamista.
Niinistön mukaan paluuta entiseen ei ole luvassa
Kuluneen vuoden tavoin myös sitä edeltänyt maailma on Niinistön mukaan jäänyt pysyvästi taakse.
– Sittenkään, kun koronasta päästään, ei luvassa ole paluuta entiseen.
Niinistön mukaan muutoksessa ei ole kyse yksin pandemiasta. Hän mainitsi muun muassa ilmastonmuutoksen nopean etenemisen, kansainvälisen politiikan voimasuhteiden muutokset sekä uusien teknologioiden kehityksen.
– Uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Uuden kohtaaminen voi myös tuntua pelottavalta. Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.
Niinistön mukaan aiemmissa taitekohdissa entinen perusta ei ole tyystin kadonnut alta, vaan vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa.
– Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?
Kyberhyökkäyksiä pystyttävä torjumaan paremmin
Niinistö nosti puheessaan esiin myös turvallisuuskysymyksiä. Hänen mukaansa viime aikojen keskustelu turvallisuudesta johdattaa pohtimaan "eräänlaista sivistysvaltion dilemmaa".
– Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan.
– Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?
Niinistö huomautti, että tässä pohdinnassa on toistaiseksi päädytty Euroopassa kovin erilaisiin ratkaisuihin.
Presidentin mukaan turvallisuuden tunnetta on myös horjutettu uusin, digitaalisin keinoin. Hänen mielestään sana "tietomurto" antaa liian harmittoman vaikutelman, olipa kohteena eduskunta tai yksityisten ihmisten terveystiedot.
Niinistö sanoi kyberhyökkäysten olevan hyökkäyksiä yksilöitä ja koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan.
– Niitä on kyettävä torjumaan paremmin, kansainvälisestikin.
Lasten ja nuorten viesteissä huoli ilmastosta
Puheensa lopussa Niinistö kertoi, että huoli ilmastonmuutoksesta näkyy vahvasti niissä viesteissä, joita hän on saanut lapsilta ja nuorilta pitkin vuotta.
Niinistö muistutti, että viime vuoden alussa oli mahdotonta kuvitella, että joutuisimme rajoittamaan liikkumista ja kulkemaan maskit kasvoilla. Hänen mukaansa olemme vaaraa välttääksemme muuttaneet käyttäytymistämme tavalla, jota on vaikea uskoa.
– Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys, Niinistö sanoi.
Niinistö päätti puheensa uudenvuodentoivotuksiin ja Jumalan siunaukseen.