Kaleva: Painostaviksi hoitokokouksiksi koettuja tilaisuuksia on jatkettu vanhoillislestadiolaisten parissa

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) toimitalo Oulussa. ALEKSI MAKKONEN / LEHTIKUVA

Tapio Pellinen / STT

Yhteisöllinen kurinpito on jatkunut vanhoillislestadiolaisten parissa painostaviksi hoitokokouksiksi koettujen tilaisuuksien muodossa, kertoo sanomalehti Kaleva tekemiensä yli 20 henkilöhaastattelun pohjalta. Monet hoidetuksi tulemisen kokemuksista ovat viiden viime vuoden ajalta.

Hoidetuksi on jouduttu esimerkiksi avioeron, kirkkokuorossa laulamisen tai väärin kohdeltujen puolustamisen vuoksi taikka kyseenalaistamalla ehkäisykieltoa, naispappeusnäkemyksiä tai muita liikkeen opetuksia.

Hoitaminen on ollut yksittäiseen ihmiseen kohdistunutta painostamista, johon on osallistunut tavallisimmin muutama ihminen mutta enimmillään useita kymmeniä ihmisiä.

– Se oli erittäin ahdistavaa. Vaikka tiesin, millainen rangaistus vastuunkantajien kyseenalaistamisesta seuraa ja olin siihen henkisesti valmistautunut, se oli silti erittäin raju kokemus. Se oli niin henkilökohtaista ja siinä asetettiin koko minun persoonani ja hengellisyyteni kyseenalaiseksi, yksi haastatelluista kertoo Kalevalle.

Usein hoidetuksi tullutta kohtaan on Kalevan mukaan esitetty epämääräisiä syytöksiä ja väitteitä. Häneltä on silti vaadittu parannusta, jotta voisi palata yhteisöön. Jos näin ei käy, jopa oma perhe saattaa katkaista yhteydenpidon häneen.

Taustalla halu pitää rivit suorassa

Hoitokokouskäytännöt olivat yleistyneet vanhoillislestadiolaisten parissa 1970-luvun alkuun mentäessä keinona ylläpitää yhteisön kuuliaisuutta ja yhteistä rintamalinjaa maailman houkutuksia vastaan, kirjoitti hoitokokouksia tutkinut Janne Metsänheimo artikkelissaan vuonna 2016.

Tuossa vaiheessa hoitokokouksiin saattoi osallistua jopa satoja ihmisiä, ja ne saattoivat jatkua myöhään yöhön.

Metsänheimon artikkelin mukaan hoitokokouksissa alettiin nähdä yhä räikeämpiä ylilyöntejä 1970-luvun loppua kohden, jolloin tilanteesta uutisoitiin laajasti ja myös arkkipiispa Mikko Juva kritisoi herätysliikkeen parissa tehtyjä toimia. Julkisen paineen ja henkilöstövaihdosten myötä hoitokokoukset alkoivat vähentyä 1980-luvun alkaessa.

"Toisen painostaminen ei ole koskaan oikein"

Herätysliikkeen kattojärjestö Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) pahoitteli johtokuntansa suulla hoitokokouksissa ilmenneitä oppiharhoja ja väärinkäytöksiä vuonna 2011.

Kun Kaleva kysyi SRK:n johtokunnan puheenjohtajalta Matti Taskilalta haastattelua viime vuosien hoitokokouksista, tämä vastasi sähköpostitse. Hän kirjoitti kristikunnan sisäisten erimielisyyksien hoitamisen ja yhteisen ymmärryksen etsimisen olleen osa kristittyjen elämää aina mutta että "toisen painostaminen ei ole koskaan oikein".

– Toisaalta (henkilö, joka ei jaa yhteisön uskonymmärrystä tai arvoja) ei voi vaatia muita olemaan samaa mieltä kanssaan vetoamalla esimerkiksi siihen, että mikäli näin ei ole, se on hengellistä väkivaltaa, painostusta tai hoitokokous häntä kohtaan, Taskila kirjoittaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka