Sote-uudistuksen toteutuminen keventäisi kuntien veroprosentin nousupainetta lähes prosenttiyksikön verran seuraavan viiden vuoden aikana, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämä selvitys.
Selvityksessä varoitetaan, että kuntien taloustilanne tulisi olemaan heikko, vaikka uudistus toteutuisikin. Selvityksen mukaan Manner-Suomen kuntien veroprosentti nousee vuoteen 2025 mennessä keskimäärin 2,1 prosenttia ilman sote-uudistusta. Uudistuksen toteutuessa nousua tapahtuisi 1,3 prosenttia.
Kuntatalouteen erikoistuneen konsulttiyhtiö FCG Perlaconin toteuttama selvitys kertoo, että maakunnalliset erot olisivat merkittäviä. Kanta-Hämeessä nousupainetta olisi ilman uudistusta keskimäärin 1,1 prosenttia, kun toisessa ääripäässä Kainuussa vastaava luku olisi 3,3 prosenttia.
Kainuussa myös vaikutus olisi suurin. Alenema olisi vähintään prosenttiyksikön verran myös Lapissa, Keski-Suomessa sekä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pienin vaikutus olisi puolestaan Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.
Uudistuksen myötä kuntien rahoitustilanne kevenisi selvityksen mukaan noin 800–850 miljoonaa euroa. Määrä siirtyisi hyvinvointialueelle ja valtion rahoitettavaksi.
Uudistuksen toteutuessakin kuntien nettolainakannan arvioidaan kasvavan yli kuusi miljardia euroa.
Kriisimenettely lähes 50 kunnan uhkana
Selvityksessä on lisäksi perehdytty siihen, mitä koronavuosi vaikutti kuntatalouteen.
Selvityksen mukaan koronaan suunnattu tukijärjestelmä vahvistaa kuntataloutta aidosti, vaikka vain tilapäisesti. Jopa 20–30 kuntaa voivat nousta kriisikuntamenettelyn uhan alta pitkäksi aikaa. Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä alenee selvityksen mukaan lähes nollaan viime vuoden osalta.
Määrä kuitenkin lähtee ennusteen mukaan kasvuun ensi vuonna, sillä korona vaikuttaa kuntien verorahoitukseen viiveellä. Määrä voi nousta lähes 50:een kuntaan viidessä vuodessa. Manner-Suomessa on noin 300 kuntaa.
– Palvelurakenteisiin on edelleen puututtava ja talouden sopeutustarve on olemassa, ilman sopeutusta ei vältytä veronkorotuksilta useissa kunnissa. Kunnan tehtävänä on edelleen järjestää pakolliset palvelut taloudellisesti tasapainossa, selvityksessä sanotaan.