Kotitalousvähennys on tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon, käy ilmi vähennyksen vaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta.
Tuki myös kohdistuu erityisesti hyvätuloisille, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksessa.
Tutkimuksen perusteella kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa ostaneet palveluita.
– Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta, toteaa VATT:n tutkimusprofessori Jarkko Harju tiedotteessa.
Suomessa myönnetään vuosittain kotitalousvähennystä yli 400 miljoonan euron edestä. Hallitus on halunnut selvittää sen vaikutuksia ja ilmaissut aikovansa tarkastella vähennyksen mahdollisia muutoksia kevään puoliväliriihessä.
Hyödyttää isotuloisia, ei juuri vaikuta kulutustottumuksiin
Tutkimuksessa on tarkasteltu laajojen rekisteriaineistojen avulla sitä, miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksesta selviää, että kotitalousvähennyksen käyttöönotto tai sen laajentaminen eivät lisänneet palveluiden kulutusta.
Kotitalousvähennyksen muutokset eivät siis juurikaan vaikuta kulutustottumuksiin.
– Tutkimuksemme perusteella kuluttajat eivät ole kovin herkkiä hintojen muutoksille palveluita kuluttaessaan. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa tutkittiin palveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutuksia kysyntään, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.
Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennystä saavat ansaitsevat keskimäärin selvästi enemmän kuin muut veronmaksajat, ja mahdollisuus hyödyntää vähennystä riippuu tuloista ja niistä maksettavista veroista. Vähennys sinänsä on kaikille sama.
Moni ilmoittaa pienemmän summan kuin voisi
Kotitalousvähennyksen muutosten vähäinen vaikutus kulutustottumuksiin selittyy tutkimuksen mukaan osin silläkin, etteivät kuluttajat tunne järjestelmän yksityiskohtia kovin hyvin. Osana tutkimusta toteutettiin kysely, jossa selvitettiin kuluttajien tietämystä kotitalousvähennykseen liittyvistä säännöistä.
Siitä ilmeni, että moni ilmoittaa veroilmoituksellaan pienemmän summan kuin voisi. Myös yllättävän harva kyselyn vastaaja tiesi kotitalousvähennyksen enimmäiskorvauksen tai korvausprosentin oikein.
Yksi kotitalousvähennysjärjestelmän tavoite on myös, että kun kuluttajat ilmoittavat palveluostoja verottajalle, yritykset siirtyisivät harmaan talouden piiristä raportoimaan myynnit verottajalle.
– Yritysten verottajalle ilmoittamat myynnit eivät kuitenkaan kasvaneet siivousalalla, kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön. Yllätyimme, ettei kotitalousvähennyksellä havaittu veronkiertoa vähentävää vaikutusta, kertoo VATT:n tutkija Aliisa Koivisto.
Vanhanen: Kotitalousvähennys on harkinnassa osana työllisyystoimia, vaikutus ei missään nimessä kovin merkittävä
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoo, STT:lle, että kotitalousvähennys ja sen mahdolliset muutokset ovat harkinnassa yhtenä osana hallituksen työllisyystoimia kevään puoliväliriihessä.
Vanhasen mukaan on silti tutkimuksen perusteella selvää, ettei kotitalousvähennyksen vaikutus työllisyyteen ole missään nimessä kovin merkittävä.
– En usko, että tällä merkittäviin työllisyysvaikutuksiin päästään ajatellen hallituksen keväällä olevaa haastetta 50 000 työpaikan toimenpiteiden löytämiseksi, Vanhanen sanoo.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) aiemmin tänään julkistetussa tutkimuksessa todetaan, että kotitalousvähennys on tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon.
Tuki myös kohdistuu erityisesti hyvätuloisille.
Painopistettä voisi hivuttaa remonteista muihin palveluihin
Vanhanen arvioi tutkimustuloksen olleen yllättävän kriittinen. Samalla hän huomauttaa sen tutkineen kotitalousvähennysjärjestelmään tehtyjä yksittäisiä muutoksia, jolloin ei välttämättä ole saatu esiin sitä, millä tavalla järjestelmä on parinkymmenen vuoden aikana vähitellen ollut vaikuttamassa kotitalouksien käyttäytymiseen palvelujen ostossa.
– Kun siihen 450 miljoonaa suunnilleen vuodessa menee, ja se on osaltaan vaikuttamassa aika suureen palvelujen määrään, niin luulen, että tällaista syvempää vaikutusta käyttäytymiseen tällä valitulla tutkimusmenetelmällä ei ole saatu irti, Vanhanen sanoo.
Valtiovarainministeri uskoo myös, että kotitalousvähennyksen tehostamisella ja muilla rakennusalan elvytystoimilla oli merkittävä osa siinä, ettei finanssikriisi johtanut samantyyppiseen rakennusalan työttömyyteen kuin 1990-laman jälkeen.
Vanhasen mukaan yksi hallituksen pohdintojen kohde kotitalousvähennyksen osalta tulee todennäköisesti olemaan se, millä tavalla sen käytön painopistettä siirrettäisiin remonteista piristämään muiden palvelujen kuten siivous- ja hoivapalvelujen ostoa.
– Remontit ovat ehkä vähän ylikorostettuja, ja uskon että väestön ikääntyessä kotitalouksilla on tarvetta siivous- ja hoivapalvelujen lisäämiselle. Mitä ne keinot olisivat, joilla tämä puoli voisi korostua – uskon, että tämä tulee olemaan yksi pohdintojen kohde.
-----
Juttua korjattu 27.1. klo 17.00: Toista väliotsikkoa edeltävään kappaleeseen on täsmennetty, että mahdollisuus hyödyntää vähennystä riippuu tuloista ja veroista. Vähennys sinänsä on kaikille sama.