EK: Koronavuosi lisännyt yrittäjien kriittisyyttä kuntapäättäjiä kohtaan, Suomen yritysmyönteisin alue on Seinäjoen seutukunta

Seinäjoen seutukunta oli jo viidettä kertaa Suomen ykkönen. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Seinäjoen seutukunta on arvioitu Suomen vetovoimaisimmaksi paikaksi yrityksille, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Kuntaranking-tutkimuksesta. Seinäjoen seutukunta oli Suomen ykkönen jo viidettä kertaa. Toisella sijalla on Rauman seutu ja kolmannella Salon seutu.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan valtakunnallisena huolena ovat erot Itä- ja Länsi-Suomen välillä.

– Länsirannikon puolella on selkeästi kasvua ja menestystä, ja niin kuin tiedämme monien yritysesimerkkien kautta Itä-Suomessa tilanne on huolestuttavampi, Häkämies sanoi tiedotustilaisuudessa.

Tutkimuksen häntäpäässä olivat Kotka-Haminan seutukunta, Kouvolan seutukunta ja Savonlinnan seutukunta.

Häkämies haluaa korostaa, että alueet, jotka eivät olleet kärkipäässä, ottaisivat tulokset positiivisena kirittävänä ja pyrkisivät parempaan.

Alueilla olisi Häkämiehen mukaan pohdittava, miten kunnan palvelutuotantoa voidaan avata, miten hyödynnetään digitalisaatiota, vähennetään byrokratiaa ja nopeutetaan lupaprosesseja.

Äänensävyt kriittisempiä tiheästi asutuilla alueilla

EK:n johtavan asiantuntijan Jari Huovisen mukaan yritysten kriittisyys korona-aikana kuntapäättäjiä kohtaan on lisääntynyt verrattuna vuoden 2019 tuloksiin.

– Muutos on sillä tavalla selkeä, että se näkyy kaikilla eri osa-alueilla niin kuntien saamassa elinkeinopolitiikan arvosanassa kuin yleisemmässä yritysilmapiirissä, Huovinen sanoo.

Huovisen mukaan yritykset kokevat jossakin määrin, että ne eivät ole saaneet vaikeassa koronatilanteessa riittävästi vuokrahelpotuksia, jos yritykset ovat toimineet kunnan tai kaupungin vuokralaisina.

Äänensävyt olivat kriittisempiä tiheämmin asutuilla alueilla kuin pienemmillä seuduilla. Vaikka koronavuoden takia yritysten kriittisyys on kasvanut, enemmistö yrityksistä antaa silti plusmerkkisen arvion paikallisesta elinkeinopolitiikasta, sijaintipaikan sopivuudesta ja yleisestä yritysilmapiiristä.

– Voimakkain tyytymättömyys kohdistui julkisen sektorin ja yritysten väliseen työnjakoon palvelutuotannossa. Erityisesti pitkän linjan yrittäjät kokivat jäävänsä yrityspalveluiden väliinputoajiksi, jos kunnat panostavat liian yksipuolisesti joko käynnistysvaiheen yrityksiin tai suuryrityksiin. Myös osaajapula on yleistä, Huovinen sanoo.

EK:n vertailussa on mukana 25 seutukuntaa. Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu–tammikuussa yhteensä reilut 2 100 yritysjohtajaa.

EK:n mukaan yritysten toimintaedellytykset kehittyivät eritahtisesti eri puolilla maata.

"Asioita voidaan korjata nopeasti, jos ne tulevat kaupungin tietoon"

EK:n tutkimuksessa Kotkan-Haminan seutukunta oli vertailun heikoin jo toista kertaa peräkkäin. EK:n mukaan pientä valoa on kuitenkin tunnelin päässä. EK:n mukaan yritysten kritiikki on edelleen hyvin voimakasta kaikilla osa-alueilla, mutta yrittäjien arviot ovat hieman parantuneet elinkeinopolitiikan ja yritysilmaston suhteen.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen sanoo, että EK:n tutkimus on ainakin suuntaa antava ja palaute otetaan vakavasti.

– Otamme mielellämme vastaan palautetta, missä me olemme epäonnistuneet ja missä me olemme ehkä onnistuneet, hän sanoo.

Muhonen kertoo, että kaupunki tapaa yritysten edustajia säännöllisesti ja palaute vaihtelee hyvin paljon. Hänen mukaansa asioita voi korjata nopeastikin, jos ne tulevat kaupungin tietoon.

Kotkan kehitysjohtaja Terhi Lindholm sanoo, että se mitä seudulla tapahtuu ja miltä ranking näyttää, tuntuvat eriparisilta.

– Meillä on täällä tosi paljon hyvää pöhinää ja tälläkin viikolla varmistui sadan miljoonan investointi, hän sanoo.

Rankingin painoarvosta kaksi kolmasosaa tulee kuntatalouden tilastoista ja yrittäjyystilastoista. Lindholm arvelee, että alueen sijoitusta vetää alaspäin kuntatalouden mittarit, korkea työttömyys ja yritysten määrä.

– Joudumme siinä aika paljon jo takamatkalle verrattuna muihin, hän sanoo.

Lindholm sanoo, että yrittäjien kanssa tehdään paljon tiivistä yhteistyötä ja yhteistyötä on korona-aikana entisestään tiivistetty. Hänen mukaansa yrittäjät antavat suoraan ylipäätään paljon positiivista palautetta sekä konkreettisia kehitysehdotuksia. Kotka sai Lindholmin mukaan kiitosta muun muassa nopeasta reagoinnista koronatilanteeseen.

Seuraavaksi kaupunki aikoo analysoida rankingin tuloksia.

– Meillä on ehdottomasti halu kehittää asioita eteenpäin. Yritysmyönteisyys on täällä vahva yhteinen tavoite. Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, Lindholm sanoo.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka