Oikeuskansleri Pöysti pakkotestauksesta: Vielä on työtä tehtävänä

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan tärkeintä on, että laki saadaan ja sillä voidaan tehokkaasti torjua virusta. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo, että niin sanotussa pakkotestauslaissa on vielä työtä tehtävänä. Pöystin mukaan ei ole mahdoton tehtävä, että lakiesitys olisi perjantaina siinä kunnossa, että se menisi valtioneuvoston yleisistunnossa läpi.

Pöystin mukaan tärkeintä on, että laki saadaan ja sillä voidaan tehokkaasti torjua virusta. Säännösten on kuitenkin oikeuskanslerin mukaan oltava tarkkarajaisia, täsmällisiä, välttämättömiä sekä oikeasuhtaisia.

Laki puuttuisi ihmisten arkeen, joten säännökset on kirjoitettava ymmärrettävästi, selkeästi ja tarkasti. Myös alueellisten viranomaisten toimivaltaperusteiden pitää olla oikeuskanslerin mukaan selkeät.

– Perustelut pitää hioa, ja pitää katsoa, että pykälät ovat selkeät ja niitä pystytään käytännössä soveltamaan, Pöysti sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi Säätytalolla elävänsä siinä toivossa, että esitys saataisiin perjantaina ylimääräiseen valtioneuvoston yleisistuntoon.

– Jos vain virkakunta suinkin pystyy, niin perjantaina saisimme rajalain eteenpäin, hän sanoo.

Kiurun mukaan pieniä tarkennuksia on vielä tehtävänä. Kiurun mukaan myös aluehallintovirastoilta odotetaan rajoille tukea.

Hallituksen lähtökohtana mahdollisimman laaja testaaminen

STT kertoi lauantaina, että laajoihin pakollisiin koronatestauksiin maan rajoilla on löydetty sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) ratkaisu, jonka pitäisi täyttää perustuslailliset vaatimukset. STM:ssä lakia valmistelleen johtaja Jari Keinäsen mukaan ero aiempaan esitykseen on lähinnä se, että aluehallintovirastot (avit) tekisivät päätökset toiminta-alueillaan. Näin ollen eri alueilla voisi olla erilaiset toimintatavat maan rajoilla tautitilanteen mukaan.

– Aiemmassa versiossa kokonaisuus oli valtakunnallisena, ja se olisi ollut äärimmäisen vaikea perustella, Keinänen kertoi STT:lle.

Avit määrittelisivät päätöksissään ehdot, joilla testiin voisi velvoittaa. Avien tulee vahvasti perustella päätökset, ja ne tulee tehdä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arvioon pohjautuen.

Ajatuksena on, että epidemiologisen tilanteen vaatiessa aluehallintoviraston päätöksen mukaan tulija voitaisiin määrätä testiin. Avi voisi päätöksessään arvioida testistä vapautumisen ehdot, joita voisivat olla esimerkiksi todistus hiljattain otetusta negatiivisesta testistä, sairastettu covid-19-tauti tai rokotustodistus.

Keinäsen mukaan ratkaisu olisi pysyvä eikä määräaikainen, pelkästään koronaan liittyvä.

Hallituksen lähtökohtana on mahdollisimman laaja testaaminen. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista joukkotestauksia.

Ohisalo toivoo tapahtuma-alalle selkeää näkymää

Kiurulta kysyttiin myös ravintoloiden uusista rajoituksista. Kiuru sanoi, ettei hän lähde spekuloimaan, mitä on tulossa. Hän kuitenkin sanoi, että jos yhteiskunnassa tautitilanne pahenee, ravintoloiden osalta sääntelyä on pohdittava ja on valmistauduttu siihen, miten aikuisten kontakteja vähennetään vielä enemmän.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) puolestaan sanoi Säätytalon portailla, että tapahtuma- ja kulttuurialojen viesti ahdingosta on kuultu hyvin ja on selvää, että pelkät tuet eivät riitä.

– Heille pitäisi pystyä luomaan selkeästi näkymää siitä, että milloin voidaan lähteä avaamaan, Ohisalo sanoi.

Ohisalon mukaan pitää miettiä, onko mahdollista, että isoja tapahtumia voisi järjestää rokotustodistuksella. Ohisalo sanoo, että ylipäätään pitäisi tehdä skenaariotyötä, joilla alalle annettaisiin parempaa näkymää.

Sisäministerin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä mietitään tukipuolta. Hänen mukaansa myös terveysviranomaisten avulla pitäisi luoda selkeästi kuvaa siitä, että missä vaiheessa voidaan miettiä suurempia tapahtumia vai pitääkö sanoa, että sellaisia ei voida pitää.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka