Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää kriisitoimia, joilla lievennettäisiin koronan aiheuttaman sulkutilan iskua pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. EK:n mukaan avainasemassa on, että tuet kohdistetaan oikein niitä erityisesti tarvitseville elinkelpoisille pk-työnantajille.
– Kaikkein akuutein asia on täsmätuki niille toimialoille, jotka ovat sulkutoimien kohteena maaliskuun 8. päivä lähtien. Kun joudutaan liiketoiminta sulkemaan, kiinteät kulut jatkavat juoksemistaan, kertoi EK:n pk-johtaja Petri Vuorio STT:lle.
Hänen mukaansa kyse on myös palkkakustannuksista, koska nopeutettu yt-menettely on päättynyt viime vuoden lopussa.
Kiireellisimpiä täsmätukia tarvitsevia toimialoja ovat matkailu- ja ravintolatoiminnan ohella muun muassa tapahtumajärjestäjät. Ne tarvitsevat rahoituskriteereiltään räätälöityjä tukiohjelmia. EK esittää ravintolayrittäjille ja muille sulkutoimien kohteena oleville yrityksille tukea, joka kattaisi enimmillään sata prosenttia sulkutilan aikaisista kiinteistä joustamattomista kustannuksista.
Tarvitaan kustannustuen neljäs rahoituskierros
Toinen EK:n ehdotus on, että yritysten kustannustuen kolmatta rahoituskierrosta on aikaistettava siten, että haku saadaan avattua maaliskuun aikana. Perjantaina päättyi rahoituskierros kaksi. Varatusta rahoituksesta jäi käyttämättä 400 miljoonaa euroa.
EK:n mukaan liikevaihdon laskukriteeri tulee alentaa 20 prosenttiin ja kiinteiden kustannusten omavastuuta on laskettava.
– Näyttää jo selvältä, että tarvitaan myös kustannustuki neljää, Vuorio sanoo.
Merkittäviä tappioita kärsineiden suurimpien työnantajayritysten kohdalla tulee EK:n mukaan harkita erillistä tukiohjelmaa, jossa olisi tarvittaessa mahdollisuus kustannustukea korkeampiin tukisummiin.
EK esittää takautuvaa tappiontasausta
Kolmanneksi EK:n viisikohtaisessa ohjelmassa ehdotetaan myös määräaikaista alennusta arvonlisäveroon niin, että 10 ja 14 prosentin verokannat laskettaisiin 5 prosenttiin siinä vaiheessa, kun yritystoiminta taas avautuu.
Järjestö esittää myös takautuvaa tappiontasausta siten, että yritys voisi saada vuonna 2021 veronpalautusta vuoden 2020 tappioidensa perusteella. Vastaava järjestelmä on jo käytössä Norjassa.
– Lähtökohta on, että hyvitetään tappioita välittömästi eikä tulevina vuosina kuten tavallisesti, Vuorio sanoo.
Kyse olisi siten ennemminkin "lainasta" yrityksille kuin lopullinen veronhuojennus.
Jälleenrakennusvaiheen työkaluja syytä ottaa jo käyttöön
EK:n mukaan nyt on jo syytä alkaa suunnitella ja ottaa käyttöön jälleenrakennusvaiheen ei-tukimuotoisia työkaluja. Esimerkiksi Teollisuussijoituksen jo tarjoamien pääomalainojen kaltaisia työkaluja on lisättävä kriisistä nousevien yritysten taseiden vahvistamiseen.
Vuorio painottaa, että on erittäin tärkeätä saada käyttöön Finnveran pienemmille vientiyrityksille suunnatut ostajaluotot. Pk-yritykset saisivat näin rahoitusta asiakkailleen
– Ne ovat käytössä jo keskeisissä verrokkimaissamme, Vuorio huomauttaa.
Hänen mukaansa tällaiset keinot ovat keskeisiä, kun vientikysyntä lähtee vetämään. Hän muistuttaa, että suomalaisten vientiyritysten määrä oli viime kesänä pudonnut 5 000:lla 23 000:sta 18 000:een koronakriisin ensimmäisten kuukausien aikana.
– Meidän pitäisi saada pk-yritykset mukaan viennin vetoon. Instrumentit ovat hyvin tärkeitä. Ne eivät ole tukimuotoisia, vaan vastikkeellista rahoitusta, Vuorio sanoo.
Hänen mukaansa rahoituksen puute saattaa johtaa jopa kaupan häviämiseen.