Tutkimus: Ranska on aliarvioinut ydinkokeiden aiheuttamien terveyshaittojen määrää – jopa yli satatuhatta ihmistä Ranskan Polynesiassa saattaa olla oikeutettu korvauksiin

Muun muassa The Guardian uutisoi uudesta tutkimuksesta, joka käsittelee Ranskan Polynesiassa toteutettuja ydinkokeita.

Tahiti on yksi Ranskan ydinkokeista kärsineistä saarista. Arkistokuva.
Niklas Pelkonen

Niklas Pelkonen

Ranskan hallinto on toistuvasti aliarvioinut Ranskan Polynesiassa 1960- ja 70-luvuilla toteutettujen ydinkokeiden terveysvaikutuksia, uusi tutkimus kertoo. The Moruroa Files -tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä tutkivan journalismin toimitus Disclose, Princetonin yliopisto ja ympäristöoikeuteen erikoistunut tutkimusryhmä Interprt. Tutkimuksen löydöistä uutisoi muun muassa The Guardian.

Ranska toteutti Ranskan Polynesiaan kuuluvilla Mururoan ja Fangataufan atolleilla yhteensä 193 ydinkoetta vuosien 1966 ja 1996 välillä. Näihin lukeutui 41 ilmakehässä tehtyä testiä, jotka altistivat paikalliset asukkaat ja alueella palvelleet ranskalaiset sotilaat korkeille määrille säteilyä. Ilmakehässä toteutettuja testejä tehtiin vuoteen 1974 asti.

Karttojen, valokuvien, haastattelujen ja Ranskan puolustusministeriön dokumenttien avulla tutkijat rekonstruoivat kolme olennaista ydinkoetta vuosilta 1966, 1971 ja 1974. Tulosten perusteella ydinkokeiden terveysvaikutukset ovat olleet luultua huomattavasti voimakkaammat.

Ranskalainen lääketieteen tutkimuslaitos Inserm julkaisi viime kuussa raportin, jonka mukaan ydinkokeiden ja Ranskan Polynesian saarten korkeiden syöpälukujen välillä ei voi varmuudella todistaa olevan yhteyttä.

Sen sijaan uuden tutkimuksen löydösten mukaan jo pelkästään vuoden 1974 ydinkokeen saastevaikutuksia Ranskan Polynesian suurimmalla saarella Tahitilla on aiemmin aliarvioitu jopa 40 prosenttia.

Meteorologista dataa ja arkistotietoja hyödyntämällä tutkijat pystyivät luonnostelemaan vuoden 1974 kokeen aiheuttaman radioaktiivisen pilven kulkureitin. Pilven oli arveltu liikkuvan pohjoiseen, mutta se ei saavuttanut ennustettua korkeutta, joten se siirtyi länteen Tahitin ylle. Saarella tai siellä sijaitsevassa Ranskan Polynesian pääkaupungissa Papeetessa ei ollut varauduttu ydinkokeeseen mitenkään.

Vuonna 2013 salaisuusluokituksesta poistuneiden dokumenttien mukaan koko Tahitin ja Leewardsaarten väestö altistui suosituksia korkeammalle määrälle säteilyä pelkästään vuoden 1974 testissä. Tämä tarkoittaa noin 110 000 ihmistä.

Uusien laskelmien mukaan joissain osissa Papeeten kaupunkia asukkaat altistuivat kaksi tai kolme kertaa suuremmille määrille säteilyä kuin mitä Ranskan atomienergiakomissariaatti CEA:n tutkimus väitti vuonna 2006.

The Moruroia Files paljastaa myös, että viime vuonna Ranskasta lähetettiin Polynesian hallinnolle salainen raportti, jossa viitattiin kilpirauhassyöpien runsaaseen määrään Gambiersaarilla Ranskan Polynesiassa. Sairaudet ovat raportin perusteella seurausta Ranskan ensimmäisestä ydinkokeesta alueella heinäkuussa 1966.

Lisäksi tutkijat viittaavat vuonna 2017 käytyyn salaiseen sähköpostikirjeenvaihtoon, jossa Ranskan armeija myöntää noin 2 000-6 000 vuosina 1966-1974 Ranskan Polynesian ydinkoealueille sijoitetun sotilaan sittemmin sairastuneen syöpään.

Ranska lopetti ydinkokeensa vuonna 1996. Valtio teki niitä Ranskan Polynesian lisäksi Algeriassa vuosina 1960-1966. Vuonna 2010 Ranska perusti lautakunnan käsittelemään ydinkokeista kärsineille maksettavia korvauksia. Tähän mennessä lautakunta on maksanut korvauksia ainoastaan 454 henkilölle, joista vain 63 on ollut ydinkoealueiden paikallisia asukkaita. Uuden tutkimuksen löydösten perusteella yli satatuhatta ihmistä saattaa olla oikeutettu korvauksiin.

Yli 80 prosenttia tähänastisista korvaushakemuksista on hylätty. Tutkijoiden mukaan monet uhrit ja heidän perheensä ovatkin kyllästyneet hakemaan korvauksia. Lisäksi korvauksia käsittelevä lautakunta perustaa päätöksensä CEA:n tekemään raporttiin Ranskan Polynesian säteilypitoisuuksista, jonka luvut ovat uusien tietojen valossa virheellisiä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka