Turkistarhaaja vaatii valtiolta yli 450 000 euron korvauksia, koska kettujen vienti Kiinaan estyi – valtion mukaan yrittäjän olisi pitänyt selvittää parvovirusrajoituksia itse

Turkiseläinten kasvattaja vaatii valtiolta satojentuhansien eurojen korvauksia siitä, että elävien kettujen vienti Kiinaan estyi. / FCTC HANDOUT / FCTC / LEHTIKUVA

Jecaterina Mantsinen / STT

Turkiseläinten kasvattaja vaatii keskiviikkona alkaneessa oikeudenkäynnissä valtiolta satojentuhansien eurojen korvauksia siitä, että elävien kettujen vienti Kiinaan estyi. Yrittäjän Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen toimittaman haastehakemuksen mukaan hän oli aikeissa viedä 2 600 eläintä Kiinan Harbiniin talvella 2018–2019. Kaupan arvo oli vajaat 1,4 miljoonaa euroa.

Yrittäjä syyttää viennin peruuntumisesta Eviraa eli nykyistä Ruokavirastoa. Kyse on parvovirukseen liittyvästä ohjeistuksesta, joka muuttui vuonna 2018.

Eviran lokakuussa 2018 julkaiseman ohjeen mukaan parvoviruksettomuudesta ei enää riittänyt eläinlääkärin vakuutus siitä, että tiloilla ei ole esiintynyt tautia. Nyt viennin ehtona oli vasta-ainetutkimus tai rokottaminen.

Yrittäjä sanoo, että hänen tapauksessaan rokotukset olisi pitänyt olla annettu jo vuonna 2017, ja näin eläinten vienti peruuntui. Tästä aiheutui yrittäjän mukaan hänen Finnish Cottage Travel Company -yritykselleen yli 450 000 euron vahinko, jota hän nyt vaatii valtiolta.

Valtio: Kiina vaati sopimuksen noudattamista

Valtio kiistää yrittäjän korvausvaatimuksen. Se vetoaa kirjallisessa vastauksessaan muun muassa vuonna 2017 tehtyyn tutkimukseen. Sen mukaan parvovirus on turkistarhojen ketuilla erittäin yleinen ja usein oireeton tai lieväoireinen.

Syynä ohjeistuksen muuttamiseen oli valtion mukaan aiempi virheellinen tulkinta. Kettujen viemistä Kiinaan koskevan sopimuksen oli ennen tulkittu tarkoittavan, että viennin ehtona on 12 kuukauden oireettomuus. Eviraan tulleen yhteydenoton myötä kuitenkin huomattiin, että sopimuksen sanamuoto edellyttää, ettei parvovirusta ole havaittu edes oireettomana. Valtion vastauksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö kysyi vielä asiaa Kiinan viranomaisilta, jotka edellyttivät sopimuksen tarkkaa noudattamista.

Valtion mukaan yrittäjä ei ollut kyllin aikaisin yhteydessä Eviraan Kiinaan suuntautuvasta viennistä.

– Jos kantaja olisi näin menetellyt, se olisi saanut tiedon muuttuneesta tulkinnasta jo loppuvuodesta 2017. Oikein toimimalla se olisi vähintäänkin voinut varautua kaupan viivästymiseen ja siten minimoida vahinkoaan.

Eläinten vienti Kiinaan synnyttänyt porua turkisalalla

Turkiskettujen vieminen Kiinaan on herättänyt aiemmin kiistaa turkisalan sisällä. Viime vuoden tammikuussa uutisoitiin mielenosoituksista kokkolalaistarhalla, joka oli aikeissa viedä kettuja Kiinaan. Kolme turkistarhaajayhdistystä ilmoitti vastustavansa siirtoa ja vetosi eläinten hyvinvointiin ja turkiselinkeinon säilyttämiseen Suomessa. Helsingin Sanomat uutisoi, että yrittäjät raportoivat siirtoyrityksestä poliisille ja että siirto lopulta peruuntui.

Siirtohankkeen takana oli kiinalaisyrittäjä, jolla oli tila Kokkolan lisäksi Uudessakaarlepyyssä. HS:n mukaan tarhoilta löydettiin myöhemmin kuolleita ja nälkiintyneitä kettuja. Poliisi aloitti asiassa esitutkinnan nimikkeellä törkeä eläinsuojelurikos. Tutkinta on yhä kesken.

Turkiseläinten kasvattajain liitto (Fifur) ei vastusta turkiseläinten vientiä ulkomaille. Sen sääntöjen mukaan siitoskettuja ja sukusoluja saa kuitenkin myydä tai luovuttaa ainoastaan tiloille, joilla on Fifurin sertifikaatti. Säännöt koskevat Fifurin jäseniä. Fifurin mukaan Finnish Cottage Travel Companyn suomalaisyrittäjä tai Kokkolan kiinalaisyrittäjä eivät ole sen jäseniä.

Animalian kyselyn mukaan turkistarhausta vastustaa 70 prosenttia, Finfurin kyselyn mukaan 55 prosenttia tukee

Viime vuoden lopulla julkaistun Taloustutkimuksen kyselyn mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista vastustaa nykyisenkaltaista turkistarhausta. He siis haluaisivat lopettaa tarhauksen siirtymäajalla tai sallisivat sen jatkuvan vain, jos eläimille taataan huomattavasti paremmat olot. Täyskieltoa kannatti 38 prosenttia vastaajista. Vain 16 prosenttia sallisi turkistarhauksen jatkuvan entisellään.

Kyselyyn vastanneista 76 prosenttia on joko täysin tai osittain eri mieltä väitteestä "Turkistarhausta tulee tukea julkisista varoista". Kyselytutkimuksen teettäneen eläinoikeusjärjestö Animalian selvityksen mukaan turkistarhausta tuettiin vuonna 2020 yli viidellä miljoonalla eurolla.

Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina marraskuun puolivälissä. Haastattelujen kohderyhmä on 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimukseen vastasi 1  001 henkilöä.

Finfurin Taloustutkimuksella teettämän vastaavan kyselyn mukaan 55 prosenttia suomalaisista tukee kotimaista, sertifioitua turkiseläinkasvatusta. Kyselyyn vastanneista 41 prosenttia suhtautui kotimaiseen turkiseläinkasvatukseen melko myönteisesti ja 14 prosenttia erittäin myönteisesti. Kysely tehtiin viime vuoden helmikuussa, ja siihen on vastannut puhelimitse 1 007 15–79-vuotiasta. Ahvenanmaalla asuvat eivät olleen mukana haastatteluissa.

Pääministeripuolue SDP linjasi viime vuonna puoluekokouksessaan tavoitteekseen, että Suomeen saadaan lainsäädäntö, joka kieltää turkistuotannon ja turkisten myynnin. Myös vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat turkistarhaamisen kieltämistä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka