Hallitus sopinut turvetuottajien kymmenien miljoonien eurojen luopumispaketista, turpeen verottoman käytön alarajaa nostetaan

Turpeen nostoa Kalliosalon nevalla Seinäjoella elokuussa 2019. TIMO AALTO / LEHTIKUVA

Iiro-Matti Nieminen / STT

Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun turpeen tukipaketista, jonka keskeiset palaset ovat kymmenien miljoonien eurojen luopumispaketti turvetuottajille sekä energiaturpeen verottoman käytön alarajan nostaminen.

STT:n tietojen mukaan turpeen tukipaketti olisi suuruusluokaltaan noin 70 miljoonaa euroa. Tästä suunnilleen 60 miljoonaa annettaisiin tukena jo tänä vuonna ja loput noin 10 miljoonaa ensi vuonna. Lopullisia summia viilataan vielä hallituksen neuvotteluissa.

Valtaosa tukirahoista suunnataan turvealan yrittäjien ja työntekijöiden luopumispakettiin. Monet turvetuottajat ovat ajautuneet ahdinkoon, kun päästöoikeuksien hinta on noussut voimakkaasti ja turpeen kysyntä romahtanut.

Lisäksi hallituspuolueet ovat STT:n tietojen mukaan sopineet, että turpeen energiakäytön verotonta alarajaa nostetaan 10 000 megawattituntiin vuodessa. Nykyisin lämpölaitokset saavat polttaa turvetta verottomasti 5 000 megawattituntia vuodessa.

Muutos olisi määräaikainen, ja verottoman käytön alarajaa ryhdyttäisiin laskemaan myöhemmin tällä vuosikymmenellä. Lopulta alaraja laskisi jälleen nykytasolle 5 000 megawattituntiin vuodessa.

Turpeen energiakäytön verottoman alarajan nosto vaikuttaisi etenkin pieniin lämpölaitoksiin, jotka eivät ole EU:n päästökaupan piirissä. Sen sijaan isommille laitoksille verottoman käytön alarajan muutoksella ei välttämättä olisi kovin suurta merkitystä.

Vastineeksi löydettävä muita päästövähennyksiä

Turpeen polton verotus oli vaikea kiistakysymys etenkin keskustan ja vihreiden välillä. STT:n tietojen mukaan hallituspuolueet ovat sopineet, että ensi syksyn budjettiriihessä pitää päättää ilmastotoimista, jotka kattavat turpeen polton verottoman alarajan nostosta aiheutuvan päästölisäyksen.

STT:n tietojen mukaan myös turpeen lattiahintamekanismista on löytynyt sopu hallituksen neuvotteluissa. Mekanismi olisi tulossa voimaan ensi vuonna. Lattiahinnan tarkoituksena on varmistaa, että turpeen energiakäyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä. Lattiahinta toimisi ikään kuin perälautana, jos päästöoikeuksien hinta on alhainen.

Kehysriihen päätökset eivät muuta isoa kuvaa turpeen osalta. Viime vuonna turpeen energiakäyttö väheni neljänneksen, ja tänä keväänä päästöoikeuksien hinta on noussut ennätyskorkealle. Hallitus onkin saavuttamassa selvästi etuajassa tavoitteensa, jonka mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka