Vuoden alku oli Suomen taloudessa aiemmin ennustettua parempi, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Hänen mukaansa talouden näkymät toiselle vuosineljännekselle ovat myönteiset.
Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen on samaa mieltä. Hänen mukaansa tammi-maaliskuun bkt-luvut ovat hieman paremmat kuin Eurostatin huhtikuun lopussa julkaisemat pikaennakkoluvut.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kausitasoitettu bruttokansantuote kohosi tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia loka-joulukuusta.
Vuoden takaiseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote putosi kuitenkin ennakkotietojen mukaan 0,3 prosenttia. Vuosi sitten vertailukausi oli valtaosin koronaa edeltävää aikaa, jolloin talous pyöri normaalisti.
Työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi silti maaliskuussa runsaan prosentin vuoden takaisesta. Sen sijaan maaliskuun kausitasoitettu tuotanto laski 0,6 prosenttia helmikuusta.
– Kuukausitilastojen pohjalta voi arvioida, että talouskasvua alkuvuonna kannatteli etenkin vähittäiskauppa, Hirvonen kertoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa teollisuuden ja viennin näkymät kirkastuivat talvella. Rakentamisen aktiviteetti piristyi. Palvelualallakin toimeliaisuus hieman koheni, mutta on edelleen jäljessä muita toimialoja.
– Rajoitustoimien purku ja rokotusten edistyminen vankistavat kuluttajien ja yritysten luottamusta talouteen. Talouskasvua vauhdittavat tänä vuonna kotitalouksien patoutuneen kysynnän purkautuminen ja viennin hyvä vire, Hirvonen ennakoi.
Suomen taloutta odottaa nousukiihdytys
Kuoppamäen mukaan maaliskuun luvuissa näkyy toisaalta koronan toisen aallon rasitus taloudessa, mutta viime kevään jälkeen nähty elpyminen nostaa tuotannon vähitellen yli kriisin heikoimpien lukemien.
– Suomen taloutta odottaa nousukiihdytys koronarajoitusten madaltuessa ja maailmantalouden elpymisen päästessä käyntiin, Kuoppamäki kirjoittaa pikaennakossaan.
Hän arvioi, että talouspolitiikassa tarvitaan vähitellen elvytystä enää kohdennetusti niille aloille, jotka eivät vielä pääse hyötymään yleisestä kysynnän piristymisestä.