Hallituksen esitys vuoden kolmanneksi lisäbudjetiksi kasvattaa menoja noin 2,2 miljardia euroa ja vähentää tuloja noin 200 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) luonnehti lisätalousarviota poikkeuksellisen suureksi. Se on yksi kaikkien aikojen suurimmista, ja siihen on Vanhasen mukaan kasautunut kaikenlaisia menoja.
– Astettain tämä pandemia on toivottavasti jäämässä taakse, mutta sen pitkä häntä taloudellisten seuraamusten osalta seuraa meitä edelleen, hän perusteli sen tarvetta.
Vanhasen mukaan valtion menokehyksen ulkopuolisiin menoihin ehdotetaan lähes miljardin lisäystä. Mukana ovat esimerkiksi koronaepidemiasta välittömästi aiheutuvat kulut sekä EU:n elpymisvälineen menot.
Esimerkiksi koronarokotteiden hankintaan varataan yli 230 miljoonaa euroa. Yritysten kustannustuen neljänteen hakukierrokseen varataan 200 miljoonaa euroa, joista suurin osa on viime vuonna käyttämättä jääneen yksinyrittäjätuen uudelleenbudjetointia.
Lisäksi runsas miljardi käytetään epidemiasta epäsuorasti johtuviin menoihin. Vanhasen mukaan kyseessä on pitkälti yritysten ja elinkeinoelämän tukemisesta sekä eri väestöryhmille aiheutuvien haittojen lievittämisestä.
Väylähankkeita yhteensä yli 350 miljoonaa euroa
Koronaepidemiasta lapsille ja nuorille aiheutuneiden haittojen lievitykseen ohjataan yli 110 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa kohdistuu koulutukseen sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.
Yrittäjien työmarkkinaoikeuden ja työttömyysturvan jatkaminen syyskuun loppuun maksaa runsaat 60 miljoonaa euroa.
Lisäksi hallitus ehdottaa eräiden aiemmin päättämiensä investointien aikaistamista. Sote-uudistukseen liittyviin ICT-kustannuksiin ehdotetaan jo tälle vuodelle 50 miljoonaa. Ensi vuodelle kuulunutta perusväylänpidon rahoitusta aikaistetaan niin ikään 50 miljoonalla.
Uusien liikennehankkeiden valtuuksiin tai vanhojen hankkeiden valtuuksien korottamiseen ehdotetaan yhteensä yli 300 miljoonaa euroa. Hankkeisiin lukeutuvat muun muassa Torniossa Ruotsiin suuntautuvan raideyhteyden sähköistäminen sekä Kouvolasta Kotkaan ja Haminaan kulkevan radan parantaminen.
Mukana budjetissa on monia pienempiä summia, kuten turveyrittäjien tukemiseen tarkoitettu 60 miljoonaa euroa, josta hallitus sopi viime kuun kehysriihessä.
Valtio velkaantuu lähes 15 miljardia euroa
Lisäksi valtio pääomittaa Finnveraa 650 miljoonan euron edestä.
Valtionyhtiö tarjoaa esimerkiksi vientiteollisuudelle tärkeitä takuita. Esimerkiksi niistä elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) nosti telakkateollisuuden.
– Me pystymme antamaan Finnveralle sen selkänojan, että he pystyvät toimimaan myös jatkossa, eli lähinnä kyse on suomalaisen yrityksiä palvelevan julkisen vienninrahoitusjärjestelmän säilyttämisestä, Lintilä sanoi.
Esitys lisäbudjetista annetaan eduskunnalle torstaina. Kaiken kaikkiaan tuoreen lisäbudjetin myötä valtion nettolainanoton tarpeeksi tälle vuodelle arvioidaan noin 14,4 miljardia euroa, kun se viime vuonna oli 17,4 miljardia euroa.
Vuoden loppuun mennessä valtionvelan määräksi arvioidaan noin 140 miljardia euroa, mikä on noin 56 prosenttia bruttokansantuotteesta.