Saksan kristillisdemokraatteja uhkaa vielä yksi takaisku ennen syksyn parlamenttivaaleja – laitaoikeistolainen AfD vahvoilla Saksi-Anhaltin vaaleissa

CDU:n ja sen sisarpuoleen CSU:n liittokansleriehdokkaaksi valittiin CDU:n johtaja Armin Laschet. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Saksan suurin lehti Bild julkaisi reilu viikko sitten "shokkiuutisen": laitaoikeistoa edustava Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue olisi mielipidekyselyn perusteella nousemassa pienen Saksi-Anhaltin osavaltion suurimmaksi puolueeksi. Maahanmuuttovastainen AfD on ollut pitkään vahvoilla entisen Itä-Saksan alueella, mutta ennustetun kaltainen vaalitulos olisi paha isku osavaltiota johtaneille kristillisdemokraateille (CDU).

Useiden muiden kyselyiden perusteella CDU olisi kenties säilyttämässä ykköspaikkansa, tosin tappion kärsineenä. Pienen 2,2 miljoonan asukkaan osavaltion vaaleja seurataan poikkeuksellisen tarkasti, sillä ne ovat viimeiset lajissaan ennen syyskuun liittopäivävaaleja koko Saksan alueella.

Vaaleihin valmistautumista on leimannut valtapuolue kristillisdemokraattien kompurointi koronapandemian hoidossa ja siihen liittyvät poliitikkoskandaalit. Suorastaan surkuhupaiseksi venyi CDU:n ja sen sisarpuoleen CSU:n vääntö liittokansleriehdokkaasta. Tehtävään valittiin lopulta CDU:n johtaja Armin Laschet.

– Saksi-Anhaltin vaaleja pidetään ainakin välillisesti jonkinlaisena testinä sille, kuinka Laschet on otettu vastaan. Mahdollisen tappion katsotaan aika helposti johtuvan hänestä, arvioi erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopistosta.

"Idän poliittinen todellisuus on eri kuin lännessä"

Elon mukaan erityisesti CDU:n oikeistokonservatiivinen siipi tarkkailee sitä, vuotaako kristillisdemokraattien oikea laita AfD:n suuntaan. Taustalla on ajatus, että CDU menettää äänestäjiä, koska kristillisdemokraatit ovat siirtyneet liikaa keskustaan.

– Laschetissa kuitenkin henkilöityy jatkuvuus (syksyllä väistyvään) liittokansleri Angela Merkeliin, Elo sanoo.

Hänen mukaansa monet vaalitutkijat ovat tosin olleet sitä mieltä, ettei AfD:hen siirtyneitä äänestäjiä ole enää kovin helppoa houkutella takaisin CDU:hun korjaamalla kurssia oikealle.

Saksi-Anhalt ei ole Laschetin kannalta kovin otollinen paikka testata kansleriehdokkaan suosiota, eivätkä vaalit siellä anna välttämättä kovin hyvää kuvaa tilanteesta koko Saksassa. Saksojen yhdistymisestä on jo yli 30 vuotta, mutta jäljet näkyvät yhä.

– Itäisissä osavaltiossa poliittinen todellisuus on aika erilainen kuin läntisessä Saksassa, Elo tiivistää.

Laschetia ei enää siirretä pois kansleriehdokkaan paikalta, mutta vaalitappio Saksi-Anhaltissa voi Elon mukaan merkitä sitä, että kristillisdemokraattien yhtenäisyys hänen takanaan rakoilee yhä pahemmin.

Yhteistyökumppania ei AfD:lle löydy

Vaikka AfD yllättäisi valtaamalla Saksi-Anhaltin puolueiden kärkipaikan, valtaannousua se ei puolueelle merkitse – yksikään muu puolue ei suotu tekemään yhteistyötä äärioikeistolaisena pidetyn AfD:n kanssa.

Koko liittovaltion tasolla puolue kohautti Saksaa edellisissä vuoden 2017 vaaleissa nousemalla liittopäivien suurimmaksi oppositioryhmäksi. Viime aikoina puoluetta ovat vaivanneet sisäiset riidat ja sen kannatus on jämähtänyt reilun kymmenen prosentin tasolle, selvästi alemmaksi kuin esimerkiksi Saksi-Anhaltissa.

Maahanmuuttovastaisuudestaan tunnettu puolue on profiloitunut viime aikoina myös vastustamalla näyttävästi koronapandemian takia asetettuja sulkuja ja muita rajoituksia.

– Meidän kannaltamme on ongelmallista, että niin monet ihmiset on ajettu köyhyyteen kun tartuntoja on ollut näin vähän, perustelee AfD:n kärkiehdokas Oliver Kichner uutistoimisto AFP:lle.

Vihreät lisää kannatustaan myös idässä

Entisen Itä-Saksan alueen erityispiirteisiin kuuluu myös se, että vihreillä on ollut siellä vaikeaa kasvattaa kannatustaan. Saksi-Anhaltissa puolue ylitti edellisissä vaaleissa vain hädin tuskin viiden prosentin äänikynnyksen osavaltioparlamenttiin.

Ensi sunnuntaina vihreiden äänisaalis näyttäisi kuitenkin kyselyiden perusteella tuplaantuvan. Elon mukaan vaaleja seurataan tarkasti mahdollisena osoituksen siitä, että politiikan vihertyminen on mahdollista myös itäisessä Saksassa.

Siinä missä CDU/CSU:n kannatus romahti Saksassa keväällä, nousivat vihreät kristillisdemokraattien rinnalle ja hetkittäin jopa koko maan suosituimmaksi puolueeksi. Vihreiden toinen puheenjohtaja Annalena Baerbock valittiin sopuisasti liittokansleriehdokkaaksi, ja hän on kyselyiden mukaan selvästi Laschetia suositumpi tehtävän hoitajaksi.

Vihreiden huima nousi taittui toukokuun lopulla ainakin hetkellisesti, mutta puolueella on yhä hyvä mahdollisuus päätyä Saksan seuraavan hallituksen johtoon. Eroa tällä hetkellä ykköstilaa pitäviin kristillisdemokraatteihin on vain muutama prosenttiyksikkö.

Vihreiden odotetaan julkistavan pian vaaliohjelmansa, jolloin Elon mukaan nähdään, miten linjaukset vaikuttavat puolueen vauhdilla kasvaneeseen kannattajakuntaan. Elon mukaan on mahdollista, että jotkut puolueen uudet kannattajat säikähtävät liian radikaalia vihreää politiikkaa, kun taas perinteisten vihreiden kannattajien mukaan puolue ei mene tavoitteissaan tarpeeksi pitkälle.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka