Suomi sai tavoittelemiaan joustoja EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa – EU-maat näyttivät vihreää valoa maatalouspolitiikan uudistukselle

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo arvioinnin jälkeen vaikuttavan siltä, että sopu pääsääntöisesti täyttää Suomen tavoitteet. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

STT

Luxemburgissa koolla olevat EU-maiden maatalousministerit ovat näyttäneet vihreää valoa poliittiselle sovulle, joka saavutettiin EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta juhannusaattona.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo arvioinnin jälkeen vaikuttavan siltä, että sopu pääsääntöisesti täyttää Suomen tavoitteet. Lepän mukaan on tärkeintä, että sopuun maatalouspolitiikasta sisältyy joustoja, jotka ottavat huomioon esimerkiksi erilaiset luonnonolosuhteet jäsenmaissa.

– Silloin se myös tuottaa sen tehokkaimman tuloksen siitä, mitä me tällä (maatalouspolitiikan uudistuksella) haluamme. Sekä kilpailukyvyn että ruoantuotannon kannalta, mutta myös ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kunnianhimon nousun kannalta, Leppä kommentoi maanantaina.

EU:n maatalouspolitiikalla on suurta merkitystä, koska noin kolmasosa unionin yhteisestä budjetista menee maatalouteen.

Yhteisessä maatalouspolitiikassa on kyse siitä, miten maataloudelle osoitettuja tukieuroja käytetään. Maataloustukien kokonaistaso määräytyi viime vuonna loppuunsaatetuissa EU:n monivuotisen budjetin neuvotteluissa.

Kansalliset olosuhteet tuovat joustoa

EU:n maataloustuista aiotaan ohjata jatkossa nykyistä enemmän rahaa ympäristö- ja ilmastotoimiin. Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet uudistusta kunnianhimon puutteesta ilmasto- ja ympäristötoimissa. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on huomauttanut, ettei uudistus riitä turvamaan ympäristöä.

Sovun mukaan jäsenmaiden tulisi ohjata vähintään 25 prosenttia suorista maatalouden tuista ympäristö- ja ilmastotoimien toteuttamiseen. Uuden tason saavuttamiseen tulee kahden vuoden siirtymäaika. Maatalouden kehittämisrahoista ympäristö- ja ilmastotoimien osuuden tulisi olla 35 prosenttia.

Leppä kertoo, että lisäksi tukien saamisen ehdoksi tulevat laajat ympäristövaatimukset, joihin siirtyy osa nykyisen ympäristökorvauksen toimenpiteistä.

Suomi tavoitteli joustoa laskentatapaan niin, että jos jäsenmaa tekee paljon ympäristö- ja ilmastotoimia maaseudun kehittämisrahoilla, voitaisiin tämä ottaa huomioon, kun suorien tukien puolella tehtäviä toimia tarkastellaan. Lepän mukaan tavoite toteutui.

Lyhyen kasvukauden ja pohjoisen sijaintinsa ansiosta Suomi saa joustoa myös vaatimuksiin peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ja viljelykierrosta.

Lisäksi Leppä korostaa, että Etelä-Suomen kansallinen tuki eli niin sanottu 141-tuki on turvattu uudistuksessa.

Viljely nykyisillä turvepelloilla saa jatkua

Sopuun sisältyy vaatimus kosteikkoalueiden ja turvemaiden suojelusta. Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski kertoi perjantaina, että tämän osalta työstetään edelleen teknistä ratkaisua siihen, miten vaatimusta sovelletaan Suomessa.

Viljely nykyisillä turvepelloilla saa Lepän mukaan jatkua. Teknisissä neuvotteluissa selvitellään vielä yksityiskohtia siitä, olisivatko mahdolliset uudet turvepellot tukikelpoisia vai ei.

Maatalousneuvos Kari Valosen mukaan Suomi on esittänyt, että kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kannalta olisi loogista, jos uusille raivattaville turvepelloille ei maksettaisi jatkossa suoria maataloustukia, mikä taas voisi vähentää kannusteita raivaukselle.

Tukien uudelleenjakoa voi säätää kansallisesti

Uudistus tuo uudelleenjakoa maataloustukiin tilojen koon mukaan. Jatkossa vähintään 10 prosenttia suorista tuista tulisi ohjata pienille ja keskisuurille tiloille.

Vaatimukseen sisältyy joustavuutta, joten Suomi voi esittää kansallisessa strategiassaan komissiolle perusteita siitä, että Suomessa uudelleenjakoon menisi pienempi osuus kuin 10 prosenttia.

Suomi ei ole pitänyt uudelleenjakoa tarpeellisena, koska tukirahat jakautuvat suomalaisten tilojen välillä jo nykyisellään melko tasaisesti. Suomessa ei ole valtavaa määrää suuria tiloja, jotka kahmisivat tukirahoja pienten kustannuksella.

Kansallinen strategia tehtävä vauhdilla

Seuraavaksi Suomessa päästään etenemään kansallisen strategian valmistelussa siitä, miten maatalouspolitiikan uudistus tulee näkymään suomalaisten tilojen arjessa.

– Olemme kansallisessa valmistelussa erittäin hyvässä vauhdissa, Leppä toteaa.

Valmistelulla on kuitenkin kiire, sillä uudet säännöt on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2023 alusta. Ne pätevät vuoden 2027 loppuun, jolloin päättyy EU:n nykyinen budjettikausi.

Maatalouspolitiikan uudistuksen poliittinen sopu vaatii hyväksynnän myös Euroopan parlamentilta.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka