Sahatavaran hinnat olivat nousseet Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa kolmanneksella vuoden takaisesta. Hintojen nousu on vaikuttanut voimakkaasti pientalopaketteihin ja tee-se-itse-rakentamiseen.
– Kun rakennustarvikkeiden hinnat nousevat, sillä on vaikutusta väistämättä talopaketin hintaan, sanoo Pientaloteollisuus ry:n johtaja Kimmo Rautiainen.
Vaikka sahatavaran kysyntä on nyt kovaa, korkeat hinnat saattavat hillitä puurakentamista ja rajoittaa näin hintakehitystä. Rautiainen ei osaa arvioida miten paljon korkeat hinnat vaikuttavat kysyntään.
Hän huomauttaa, että sahatavaran hintojen futuurit näyttävät kuitenkin tulevan alaspäin muun muassa Yhdysvaltain markkinoilla. Futuurit ennakoivat sahatavaran tulevia hintoja.
Rautiainen kertoo, että talopakettien hinnoittelu on tällä hetkellä ongelmallista. Talopakettien kysyntä on niin kovaa, että monilla alan yrityksillä toimitusajat ovat venyneet nyt tehdyistä kaupoista ensi kevääseen.
– Pitäisi pystyä arvioimaan hintakehitys sinne saakka, hän sanoo.
Toimitusaikojen venymiseen vaikuttaa myös työvoiman saatavuus.
– Jos olisi enemmän työntekijöitä, taloja voitaisiin toimittaa jo tänä vuonna.
Sahatavaran vientikysyntä kovaa
Rautiainen ei kerro kilpailulakeihin vedoten prosenttilukuja siitä, kuinka paljon talopakettien hinnat ovat nousseet.
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Paula Horne arvioi, että sahatavaran kotimaiset hinnat ovat nousseet, mutta on vaikea sanoa täsmälleen kuinka paljon. Lisäksi hintakehitys voi olla paikallista.
Hornen mukaan sahatavaran vientihinnat ovat kytkyssä kotimaisiin hintoihin.
Viennin arvoon vaikuttaa Hornen mukaan muun muassa kova kysyntä Egyptissä. Sahatavaran viennin arvo on hivuttautumassa lähelle vuoden 2018 huippua.
EU:lla ristikkäiset tavoitteet puun käytössä
Tulevaan hintakehitykseen vaikuttavat monet ristikkäiset tekijät. Yksi niistä on Euroopan unioni, jonka tuoreessa metsästrategiassa painotetaan puurakentamista, mutta biodiversiteettitavoitteissa metsien hakkuita pitäisi vähentää.
– EU-kuvio on skitso siinä mielessä, että toisella puolella pitäisi lisätä hakkuita, mutta toisella puolella on ajatus, että niitä rajoitetaan, ihmettelee Koskisen Oy :n sahateollisuuden johtaja ja Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Tommi Sneck.
Suomessa tavoitteena on, että puurakentamisen osuus julkisesta rakentamisesta nousisi 45 prosenttiin vuonna 2025. Vuonna 2019 osuus oli vain 15 prosenttia.
– Tavoitteet ovat aika mittavia, Sneck arvioi.
Jos puurakentamis- ja biodiversiteettitavoitteista pidetään samanaikaisesti kiinni, rakentamisessa käytettävää puuta olisi Sneckin mukaan pakko tuoda esimerkiksi Venäjältä tai Etelä-Amerikasta.
Kilpailukyvyn heiketessä sahatavaraa riittää enemmän kotimaahan
PTT:n Horne kiinnittää huomiota myös EU:n linjauksiin kuuluviin merikuljetuksiin, joiden hinnat uhkaavat nousta.
– Kun Suomessa on pitkät kuljetusmatkat ja sahatavaraa liikkuu meriteitse, se vaikuttaa kilpailuasemaan moniin Keski-Euroopan maihin ja myös Ruotsiin verrattuna.
Jos kilpailukyky heikkenee, sahatavaraa riittää Hornen mukaan enemmän kotimaan kulutukseen. On hinnasta kiinni, miten kotimaan markkina kehittyy suhteessa vientimarkkinoihin.
Terassien kysyntä on rajua nousseista hinnoista huolimatta
Raision K-Raudan kauppias Sami Aalto kertoo, että joissakin terassilaudoissa hinnankorotukset ovat olleet jopa kymmeniä prosentteja verrattuna vuoden takaisiin. Hintojen nousu riippuu kuitenkin tuotteesta.
– Lehtikuusi on tuote, jossa kysyntää on paljon ja tarjontaa heikosti, Aalto sanoo.
Hänen mukaansa normaalisti selvästi kalliimpien komposiittimateriaalien hinnat ovat tällä hetkellä lähellä kestopuumateriaaleja.
Terassirakentaminen on ollut jo pidemmän aikaa kasvussa ennen koronaakin, Aalto kertoo. Ihmiset tekevät selkeästi aiempaa suurempia terasseja.
– Kysyntä on ollut tosi rajua viime vuoteen verrattuna, hän sanoo.
Myös muiden rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet
Koskisen Oy:n Sneck huomauttaa, että sahatavaran lisäksi myös muiden rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet.
– Mielenkiintoinen kysymys on, että kuinka paljon koronaan liittyvää rakentamista ja remontointia on ollut, hän sanoo.
Sneckin mukaan vielä ei pysty näkemään koronakysynnän läpi, miten tavoitteet julkisessa rakentamisessa ovat ottaneet tulta.