Veikkauksen fyysisiin peliautomaatteihin tulee ensi kuun alusta alkaen tappiorajat. Enimmäistappiorajana on vuorokaudessa 500 euroa ja kuukaudessa 2 000 euroa. Rajan voi myös asettaa itselleen matalammaksi.
– Tappiorajat on asetettu sisäministeriön asetuksella. Asiakkaat itse asettavat niitä maltillisesti, eli noin puolet käyttää alle 100 euron rajaa, kertoo Veikkauksen vastuullisuusjohtaja Susanna Saikkonen.
Veikkauksen nopearytmisissä verkkopeleissä vastaavat tappiorajat ovat olleet käytössä jo aiemmin. Nopearytmisiä pelejä ovat esimerkiksi nettiarvat ja nettiautomaattipelit.
Tammikuussa Veikkauksen hajasijoitettuja fyysisiä pelikoneita ei ole voinut pelata ilman tunnistautumista. Veikkauksen pelisaleihin vastaava tunnistautumispakko tuli voimaan heinäkuussa.
Automaattipelaamisen voi estää itseltään myös kokonaan. Veikkauksen mukaan digipelaamisen tai fyysisten automaattien pelaamisen on itseltään estänyt noin 31 000 henkilöä. Pelkästään fyysisten automaattien pelaamisen on estänyt itseltään yli 10 000 ihmistä.
Vuosina 2020–2023 tehtävien Veikkauksen vastuullisuustoimien arvioidaan vähentävän valtiolle vuositasolla tuloutettavaa rahamäärää noin 300 miljoonalla eurolla vuoden 2019 tasosta, jolloin valtio sai Veikkaukselta 1,21 miljardia euroa.
Tutkija: Tällainen olisi pitänyt tapahtua jo kymmenen vuotta sitten
Pelihaittoihin perehtyneen Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Virve Marionneaun mielestä on toki hyvä, että Veikkaus pyrkii vastuullisempaan pelitarjontaan ja ihmisille tarjotaan enemmän mahdollisuuksia rajoittaa omaa pelaamistaan.
– En kuitenkaan sanoisi, että tämä on mikään merkittävä vastuullisuusuudistus ja tällainen olisi pitänyt tapahtua jo kymmenen vuotta sitten, Marionneau kertoo.
Veikkauksen mukaan tappiorajojen arvioidaan leikkaavan erityisesti ongelmapelaamista.
Tulevat tappiorajat ovat Marionneaun niin korkeat, etteivät ne ehkäise pelihaittoja aivan ääritapauksia lukuun ottamatta.
Suomea verrataan usein Norjaan, jossa on vastaavankaltainen rahapelien monopolijärjestelmä. Norjassa vastaavat tappiorajat ovat huomattavasti alempana.
– Jos Suomessa mentäisiin samaan tahtiin Norjan monopolin kanssa, rajat olisivat olleet 50 euroa päivä ja kaksisataa kuussa, eli nollat pois noista lukemista, kertoo rahapelaamista tutkinut yliopistotutkija ja dosentti Janne Nikkinen Helsingin yliopistosta.
Tutkijat: Jos haluttaisiin merkittävällä tavalla vähentää haittoja, automaatit pois julkisista tiloista
Rahapeliautomaattien haitat ovat olleet tiedossa vuosikymmeniä, ja muissa pohjoismaissa niitä on rajoitettu huomattavasti Suomea enemmän. Sekä Nikkinen että Marionneau näkevät, että jos pelaamisen haittoja olisi haluttu vähentää merkittävällä tavalla, kaikki hajasijoitetut automaatit poistettaisiin julkisista tiloista.
– Suomen tyyli tuntuu siltä, että näistä automaateista halutaan viimeiseen asti puristaa rahat ulos, kertoo Nikkinen.
Nikkisen mukaan Suomen automaateissa ongelmana on myös niiden suuri koukuttavuus. Vastaavia näkee hänen mukaansa vain kasinoilla ulkomailla.
Veikkauksen mukaan fyysisten peliautomaattien määrää on vähennetty yli 40 prosentilla vuoden 2020 alusta.
– Ongelma Suomen tilanteessa on se, että Veikkaus on vähentänyt pelikoneiden määrää, mutta ei pelipaikkojen määrää. Jos ennen rivissä oli esimerkiksi kuusi konetta, nyt siinä on vaikka neljä, Marionneau kertoo.
Hänen mukaansa pitäisi tarjota julkisessa tilassa enemmän paikkoja, joissa tarjottaisiin mahdollisuus asioida ilman altistumista pelikoneiden näkemiselle.
Arpajaislain uudistustyö on parhaillaan kesken. Marionneaun mukaan uuteen arpajaislaissa ei olla luopumassa hajasijoitusjärjestelmästä.
– Se on sinänsä harmi, koska monet pelihaitta-asiantuntijat olivat sitä sinne ehdottaneet. Jos tulisi edes jotain tiukennuksia näihin rajoituksiin, niin se olisi jo tietenkin hyvä.
Arpajaislaki voisi mahdollistaa laajamittaisemmat yhteydenotot riskipelaajiin
Veikkaus pyrkii jatkossa toteuttamaan riskipelaamisen tunnistamista, jos tuleva arpajaislaki sen mahdollistaa. Tämä tarkoittaisi algoritmeihin perustuvaa riskipelaajaprofiileiden tunnistamista ja yhteydenottoa heihin.
Veikkauksella on jo ollut pilottihanke, jossa on otettu puhelimitse yhteyttä muutamiin satoihin runsaasti pelaaviin. Johtaja Jarmo Kumpulainen Veikkaukselta kertoo, että pelaajilla on ollut pelikulutuksen laskua yhteydenottojen jälkeen.
– Siltä osin on saatu jotain lamppua syttymään, kun on saatu hänet ajattelemaan omaa pelaamistaan, Kumpulainen kertoo.
Marionneaun mukaan monissa maissa on vastaavankaltaisia järjestelmiä jo käytössä. Hänen mielestään olisi ehdottomasti hyvä, jos pelaajadataa pystyttäisiin käyttämään juuri riskikäyttäytymisen tunnistamiseen.
– Sitähän on mietitty, että pystytäänkö sellaista työkalua ottamaan käyttöön ihan sen takia, että onko peliongelma terveystieto, voiko sitä analysoida ja mitkä ovat lainsäädännölliset reunaehdot sellaisen tiedon käyttämiselle, Marionneau kertoo.