Vuoden 2040 Suomessa vain 15 kunnassa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen maalaama tulevaisuudenkuva on synkkä, joskaan ei yllättävä: väestö vanhenee, huoltosuhde heikkenee ja suurin osa maasta kärsii väestökatoa.
Väkiluku kasvaisi kahden vuosikymmenen päästä enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Koko maan väkiluku lähtee laskuun vuonna 2034. Merkittävimpiä demografisia muutoksia on nuorison hupeneminen. Vuoteen 2040 mennessä alle 15-vuotiaiden suomalaisten määrä on ennusteen mukaan romahtanut yli 100 000:lla nykyisestä. Luisu tapahtuu enimmäkseen kuluvan vuosikymmenen aikana.
Vuonna 2040 alle 15-vuotiaita on Suomessa näillä näkymin enää noin 739 000. Nykyisin määrä on noin 853 000. Väestönkehityksen trendit vaikuttavat voimakkaasti erityisesti koulutukseen. Uusi väestöennuste ei tuonut tältä kantilta yllätyksiä, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri STT:lle.
– Yhtä haastavalta näyttää kuin silloin kaksi vuotta sittenkin (vuoden 2019 ennuste). Viime kuukausina on puhuttu ylisanoin vauvabuumista, mutta nämä ennusteet osoittavat todelliset mittasuhteet, Värri sanoo.
Nuoret ikäluokat pienentyneet jo 2010-luvun ajan suuressa osassa maata
Koulutuksen kannalta väestökehityksen aiheuttamat ongelmat ovat Värrin mukaan todellisuutta suuressa osassa maata jo nyt, ja haastavampaan suuntaan mennään.
– Jos katsotaan viimeistä 10:tä vuotta, useimmilla seutukunnilla nuorten ikäluokat ovat jo pienentyneet. Useimmilla seuduilla kehitys on jatkunut jo 2010-luvun ajan.
Mikä sitten on ratkaisu, jolla laadukas ja tarpeeksi lähellä oleva koulutus turvataan myös vuoden 2040 Suomessa? Värrin mukaan mitään yhtä joka kuntaan sopivaa ratkaisua ei ole, vaan koulutuksen tulevaisuuden täytyy perustua monimuotoisuuteen.
Käytännössä tämä tarkoittaisi hänen mukaansa koulutuksen järjestäjien lisääntyvää yhteistyötä, jossa koulutuksen sisältöjä jaettaisiin eri paikkoihin. Myös pandemia-aikana tutuksi tulleella virtuaali- ja etäopetuksella olisi roolinsa.
– Nythän ajatellaan niin, että kaikissa oppilaitoksissa on suunnilleen sama tarjonta, joka toteutuu samalla tavalla joka puolella. Näin ei välttämättä jatkossa ole. Näen, että tämä on hoidettavissa, mutta se vaatii uutta ajattelua.
Käytännön esimerkiksi hän nostaa Oulun lyseon lukion, jolla on erillinen opetuspiste myös 30 kilometrin päässä Tyrnävän kunnassa, jossa opettaja käy välillä paikan päällä opettamassa ja hoitaa osan opetuksesta etänä Oulun lyseolta käsin.
Vastaavia eri paikkakuntien tarpeisiin sovellettuja ratkaisuja nähdään Värrin mukaan yhä enemmän vuoteen 2040 mennessä.
– En usko yhteen yksittäiseen ratkaisuun, vaan monimuotoisiin koulutuksen järjestämisen tapoihin, joita sovelletaan paikallisiin tarpeisiin, Värri sanoo.
Väkiluvun lakipiste siirtyi hieman myöhemmäksi
Suomen väkiluku lähtee Tilastokeskuksen mukaan laskuun muutamaa vuotta aiemmin ennustettua myöhemmin. Aluetutkija ei kuitenkaan pidä lykkäystä erityisen merkittävänä. Tilastokeskus kertoo, että Suomen väkiluku olisi korkeimmillaan vuonna 2033, jolloin se olisi niukasti yli 5,6 miljoonaa ihmistä.
Tätä seuraavana vuonna väkiluku lähtisi laskuun. Nykytason se alittaa 2040-luvun lopulla eli alle 30 vuodessa. Edellisen väestöennusteensa Tilastokeskus julkaisi kahta vuotta aiemmin. Siinä arvioitiin, että Suomen väkiluku lähtee laskuun vuonna 2031.
Käännekohta on siis siirtynyt kolmella vuodella, mutta aluetutkija Timo Aro konsulttitoimisto MDI:stä sanoo, että tämä ei muuta Suomen väestökehityksen kokonaiskuvaa.
– Kyse on ennusteesta, joka sisältää paljon epävarmuuksia. Pienetkin muutokset syntyvyydessä tai maahanmuutossa siirtävät käännekohtaa muutamalla vuodella, Aro sanoo STT:lle.
Suurimmillaan nousua nykyiseen väestömäärään tulisi ennusteen mukaan noin 58 000 ihmistä. Suomen väkiluku oli elokuussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon perusteella noin 5 545 000 ihmistä.
Erot kärjistyvät edelleen
Suomen väkiluku on kasvanut jo usean vuoden ajan pelkästään maahanmuuton varassa. Kuolleiden suomalaisten määrä ylitti syntyneiden määrän vuonna 2016.
Syntyvyys laski noin neljänneksellä 2010-luvun aikana. Lasku pysähtyi viime vuonna ensimmäistä kertaa yhdeksän vuoden jälkeen, mutta kuolleita oli silti lähes 10 000 enemmän kuin syntyneitä.
– Kukaan ei saisi tuudittautua siihen, että ongelma on korjaantumassa. Luvut ovat edelleen niin vaatimattomat verrattuna esimerkiksi 2010-luvun alkuun, Aro sanoo.
Aron mukaan polarisaatio eli alueellisten erojen kärjistyminen on maakuntien sisällä yhä voimakkaampaa tulevina vuosikymmeninä. Alhaisen syntyvyyden vaikutukset näkyvät tällä vuosikymmenellä peruskouluissa, ensi vuosikymmenellä ensin toisella asteella ja sitten korkeakouluissa ja vuonna 2040 yhä kärjekkäämmin työelämässä.
– Kun tullaan 2040-luvulle, työikäisen väestön määrän väheneminen näkyy kaikessa. Ongelma siirtyy ja syvenee koko ajan, mitä pidemmälle mennään, Aro sanoo.
Hän huomauttaa, että jo nykyään yrityksillä on haasteita löytää osaavaa työvoimaa sitä enemmän, mitä kauemmas suurista kaupungeista siirrytään. Tulevaisuudessa uhkana on, että palveluiden karsiutuessa alueiden erot korostuvat entisestään.
– Eriytyminen on laaja ilmiö. Se ei kohdistu pelkästään tuloihin ja talouteen vaan se on yhä enemmän koulutukseen, palveluihin ja ihmisten arkeen liittyviä asioita.
Huomio työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen
Viime vuonna koronapandemian aloittamasta muuttoliikkeestä ennakoitiin helpotusta useille pienille kunnille, kun etätyö mahdollisti maallemuuton.
Aron mukaan muuttoliike ei kuitenkaan riitä kääntämään väestökehitystä, sillä syntyvyyden aleneminen ja kuolleisuuden kasvu vetää useimpien kuntien väkiluvut miinukselle.
– Muuttovoitot ovat tasaantuneet ympäri maata, mutta määrät ovat todella vaatimattomia, mikä ei riitä kääntämään isoa kuvaa. Suurin haaste liittyy nimenomaan luonnolliseen väestönlisäykseen.
Aro huomauttaa, että ennusteen mukaan vuonna 2040 syntyvyys ylittäisi kuolleisuuden ainoastaan 15 kunnassa. Hänen mukaansa päättäjien tulisi keskittyä toimiin, jotka auttavat sovittamaan työ- ja perhe-elämää yhteen.
Tällaisia toimia ovat olleet esimerkiksi vanhempainvapaiden pidentäminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen. Vasta tämän jälkeen tarvitaan Aron mukaan palveluihin ja rahaan liittyviä kannusteita.
Myös Tilastokeskus varoittaa, että syntyvyys ei ole Suomessa ikärakenteen kannalta riittävällä tasolla.
Kuntien välinen yhteistyö korostuu
Tuore ennuste on linjassa aiempien arvioiden kanssa, jotka koskevat väestön keskittymistä, ikääntymistä ja vähentymistä.
Muutos Tilastokeskuksen aiemmista ennusteista on ollut nopea, sillä vielä 2015 se arvioi, että Suomen asukasluku kasvaa ainakin vuoteen 2060 saakka.
Tilastokeskuksen mukaan työikäisen väestön määrän pahin lasku on toistaiseksi ohi, mutta ikärakenne kärjistyy edelleen. Syntyvyydestä on kannettu huolta, sillä väestön ikääntyessä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen vaikeutuu.
– Jos lasten määrä vähenee, pienten ja syrjäisten alueen kunnat joutuvat yhdessä hakemaan resursseja palveluiden järjestämiseen. Yhteistyö nousee ihan uuteen arvoonsa, Aro sanoo.
Lisäksi väestö ei ennusteiden mukaan vähene tasaisesti kaikkialta Suomesta, vaan se keskittyy jo entuudestaan suurimmille kaupunkiseuduille. Ennusteen mukaan vuonna 2040 väkiluku kasvaisi enää Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla luku olisi nykytasoa suurempi, mutta kääntynyt jo laskuun.
– Jos lasten määrä vähenee, pienten ja syrjäisten alueen kunnat joutuvat yhdessä hakemaan resursseja palveluiden järjestämiseen. Yhteistyö nousee ihan uuteen arvoonsa, Aro sanoo.
Viime vuonna väkiluku kasvoi neljässä Manner-Suomen maakunnassa ja Ahvenanmaalla.
Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat trendilaskelmia, eli ne pohjautuvat syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneeseen kehitykseen. Tilastokeskuksen mukaan ennusteen tehtävä on tarjota päättäjille mahdollisuus reagoida kehitykseen.