Yt-laki menossa uusiksi – ay-liike suopea lakiehdotukselle, työnantajat lyttäävät esityksen

Esityksellä pyritään työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan parantamaan vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Nina Törnudd, Antti Autio / STT

Hallitus esittää uudistuksia yhteistoimintalakiin. Esityksellä pyritään työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan parantamaan vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Laki on tarkoitus saada voimaan vuodenvaihteessa.

– Yhteistoimintalaki mielletään nykyään irtisanomislaiksi, vaikka siinä on nimensä mukaisesti kysymys yhteistoiminnasta eli yhdessä tekemisestä työpaikoilla. On siis aika tehdä uudistus, jolla parannetaan vuoropuhelua ja luottamusta työantajan ja henkilöstön välillä, Haatainen perustelee tiedotteessa.

Esitys sai tuoreeltaan kiitosta SAK:lta, STTK:lta ja Akavalta, jotka pitävät sitä oikeansuuntaisena. Muun muassa SAK pitää uudistusta merkittävänä, vaikka keskusjärjestön tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutumassa.

– Uudistus antaa mahdollisuuden käydä aitoa keskustelua yrityksen tilasta ja tulevaisuudesta ja mahdollisuuden reagoida haasteisiin muutenkin kuin henkilöstöä vähentämällä, arvioi SAK:n johtaja Heli Puura tiedotteessa.

Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät moittivat esitystä. EK kutsuu sitä isoksi pettymykseksi ja suosittelee sen hautaamista ja paluuta lähtöruutuun. Yrittäjät arvioi, että esitys lisää byrokratiaa ja yritysten kustannuksia.

– Yt-lakiesityksessä päätettiin laittaa pää pensaaseen. Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut, muotosäännökset ja seuraamukset pysyvät käytännössä entisellään samoine vanhoine ongelmineen. Odotettavissa siis valitettavasti on, että myös tyytymättömyys puolin ja toisin säilyy entisellään, jos lakiesitys hyväksytään, EK ryöpyttää.

Vuoropuhelua käytävä säännöllisesti

Hallituksen esityksen sisältö koostuu jatkuvasta vuoropuhelusta työnantajan ja henkilöstön välillä, neuvotteluista muutostilanteissa ja henkilöstön edustajista yritysten hallinnossa.

Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien olisi käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Vuoropuhelua tulisi käydä pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Työpaikat sopisivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä.

Neuvottelut muutostilanteissa säilyisivät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuisi.

Lakia sovellettaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä henkilöstön hallintoedustajasta sovellettaisiin kuitenkin vain yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovellettaisi valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka