Supercell ja sata muuta kasvuyritystä perustivat startup-kentän etujärjestön – tavoite nostaa vienti metsäteollisuuden rinnalle

Peliyhtiö Supercell ja sata muuta kasvuyritystä ja sijoittajaa ovat perustaneet startup-yhteisön, jonka toimitusjohtajaksi on nimitetty keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Nina Törnudd, Antti Autio / STT

Peliyhtiö Supercell ja sata muuta kasvuyritystä ja sijoittajaa ovat perustaneet startup-yhteisön tavoitteenaan kehittää Suomesta maailman paras startup- ja kasvuyritystoiminnan ekosysteemi.

Mukana ovat Supercellin lisäksi muun muassa Wolt , Aiven , Smartly , Blok , Yousician ja Lifeline Ventures .

Yhteisön toimitusjohtajaksi on valittu keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen, joka on ollut aiemmin muun muassa europarlamentaarikkona, pääministerin ja valtiovarainministerin erityisavustajana sekä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtajana.

Pakarisen mukaan kyse ei ole perinteisestä edunvalvontajärjestöstä, vaan tavoitteena on edistää koko yhteiskunnan etua.

Hän korosti STT:lle, että yhteisön pohjana on kiitollisuus suomalaiselle yhteiskunnalle siitä, mitä se on tarjonnut.

Yhteisö arvioi, että Suomen talous voi kasvaa kestävästi startupien kiihdyttämänä. Tavoite on kasvattaa yritysten vientiä kymmenessä vuodessa 2 miljardista eurosta 10 miljardiin. Se vastaisi suunnilleen Suomen metsäteollisuuden vientiä.

Tähtäimessä on siten luoda Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle uusi tukijalka. Se vaatii nykyisiltä yrityksiltä 20 prosentin vuosikasvua, jota yhteisö pitää kasvuyrityksille hyvinkin todennäköisenä. Näin kyettäisiin rahoittamaan hyvinvointivaltio jatkossakin.

– Uskomme, että pystymme turvaamaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkumisen, Pakarinen sanoo.

Myös Supercellin perustaja ja yhteisön hallituksen jäsen Ilkka Paananen korostaa, että suomalainen yhteiskunta on luonut pohjan sille, että on pystytty rakentamaan kotimaisia menestyviä kasvuyrityksiä.

– Mikään hyvä ei ole automaattisesti ikuista. Emme voi jäädä paikoillemme, vaan meidän pitää pystyä jatkuvasti parantamaan, jotta pärjäämme globaalissa kilpailussa. Tavoitteena pitäisi olla, että Suomi on maailman paras maa yrittää ja elää, Paananen visioi tiedotteessa.

Polttavin kysymys on osaavan työvoiman saaminen ulkomailta

Pakarinen kertoo, että yhteisö tulee antamaan käytännön apua asianosaisille muun muassa maahanmuuttokysymyksissä, jotta prosesseista tulisi toimivia.

Hänen mukaansa tämän hetken polttavin kysymys on osaavan työvoiman saaminen ulkomailta Suomeen. Sen lisäksi, että prosessit saadaan sujuviksi, tavoitteena on saada asenneilmapiiri muuttumaan avoimeksi.

Pakarinen arvioi, että nykyinen asenneilmapiiri on koventunut. Jopa vihapuhetta kuulee.

Yhteisön käytännön vaatimuksena on, että suomalaisen yrityksen palkkaama henkilö saa työluvan kahdessa viikossa itselleen ja puolisolleen.

Tavoitteena ovat myös satsaukset tutkimukseen ja kestävään kehitykseen. Mukana olevat yritykset sitoutuvat ohjelman mukaan tekemään suomalaisista startupeista maailman parhaan paikan tehdä työtä toimien aktiivisesti hyvän ja tasa-arvoisen työelämän puolesta.

Koulutuksessa muun muassa koodaus ja yrittäjyys otettaisiin oppiaineeksi alakoulusta lähtien.

Englanninkielisiä kouluja ja luokkia tarvitaan

Yhteisö haluaa, että Suomen koulujärjestelmä avautuu myös englannin kielellä. Kyse ei ole välttämättä kokonaan englanninkielisistä kouluista vaan englanninkielisistä luokista suomenkielisten koulujen sisällä.

– Sellaiset pystytään aika nopeastikin järjestämään. Se on kaupunkien asia, Pakarinen sanoo.

Hänen mukaansa sellaisia tapauksia on, että työntekijä olisi tulossa Suomeen, mutta asia on käytännössä tyssännyt siihen, ettei ole pystytty järjestämään lapsille englanninkielisiä koulupaikkoja tarpeeksi nopeasti.

Pakarinen huomauttaa, että englanninkieliset koulut ja luokat ovat avoimia myös suomenkielisille lapsille.

Pienemmät yritykset voivat oppia isommilta

Pakarisen mukaan hänen tehtävänään on lisäksi yhteisön sisäinen organisointi niin, että yritykset voivat oppia toisiltaan.

– Jokaista sudenkuoppaa ei tarvitse itse käydä läpi, Pakarinen kuvailee.

Hänen mukaansa moni startup-yrittäjä joutuu käymään pari kolmekin epäonnistumista ennen kuin tulee todellinen onnistuminen. Epäonnistuminen ei ole häpeä.

– Se kuuluu yrittäjyyteen, enkä näe sitä poikkeuksellisena.

Yhteisöön kuuluu yrityksiä eri aloilta, kuten terveys- ja ympäristöaloilta sekä pelialalta. Yritykset ovat myös kooltaan erilaisia.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka