Nokian kuolonkolarista syytetylle tuomio kolmesta törkeästä kuolemantuottamuksesta – käräjäoikeuden mukaan mies ei ajanut autoa ulos tieltä, vaan kyse oli tieltä suistumisesta

Syytetty Pirkanmaan käräjäoikeudessa Tampereella 8. syyskuuta 2021. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi perjantaina Nokian kuolonkolarista syytetyn 19-vuotiaan miehen vankeuteen kolmesta törkeästä kuolemantuottamuksesta. Viime vuoden elokuussa sattuneessa kolarissa miehen ajama auto suistui ulos tieltä, törmäsi puuhun ja hajosi kahtia. Kyydissä olleet kolme nuorta kuolivat.

Syyttäjä haki miehelle ensisijaisesti tuomiota kolmesta taposta. Syyttäjä ei kuitenkaan väittänyt, että miehen tarkoituksena olisi ollut tappaa autossa olleet matkustajat. Tapposyyte perustui todennäköisyystahallisuuteen eli siihen, täytyikö miehen käsittää, että vahvassa humalassa kovaa ylinopeutta ajaminen johtaa varsin todennäköisesti ulosajoon ja siten autossa olevien kuolemaan. Käräjäoikeuden mukaan tästä ei saatu riittävää näyttöä.

Käsijarrun käytöstä ei saatu varmuutta

Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei saatu varmuutta siitä, että mies olisi syyttäjän kuvailemalla tavalla ajanut auton ulos tieltä. Sen mukaan vaihtoehto, että auto kulkeutui penkereelle, oli todennäköisempi. Näin ollen oikeus katsoi, että ulosajossa oli kyse tieltä suistumisesta.

– (Tuomitun) esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua: kuljettajan huomio on hetkellisesti kiinnittynyt pois ajosuorituksesta, minkä seurauksena kuljettaja on menettänyt auton hallinnan; ei voida riittävällä varmuudella sulkea pois. Se on mahdollinen ja myös todennäköinen tapahtumainkulku, oikeus katsoi.

Syyttäjä sanoi, että mies oli vetänyt käsijarrusta 120 kilometrin tuntivauhdissa. Oikeuden mukaan tämä jäi kuitenkin varmuudella näyttämättä, samaten kuin se, että auto olisi ollut käsijarrun käytön takia tilanteessa sivuluisussa.

Kännykän käyttö saattoikin puhua tahallisuutta vastaan

Myös väite miehen itsetuhoisuudesta jäi oikeuden mukaan näyttämättä. Mies lähetti autosta viestejä, joista yhdessä luki "mä tapsn itteni". Käräjäoikeus katsoi, että yksittäin arvioituna viesti kuvasti itsetuhoisuutta ja siitä voisi päätellä teonhetkistä ymmärrystä siitä, että aikomuksena oli itsemurha. Oikeuden mukaan asiaa oli kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena ja huomioitava kaikki miehen lähettämät viestit. Näin tarkastellen oikeus katsoi, ettei viesteistä voi päätellä, että mies piti autossa olleiden kuolemaan johtavaa tieltä suistumista varsin todennäköisenä.

Oikeuden mukaan teon tahallisuutta puolsi miehen tietoisuus omasta humalatilastaan sekä se, että hän oli juonut alkoholia myös ajon aikana sekä ajanut ylinopeutta. Kännykän käyttö ajaessa sen sijaan saattoi käräjäoikeuden mukaan kertoa siitä, että mies mielsi ajon sujuneen niin hyvin, että hän saattoi huoletta lähetellä videoita ja kuvia Snapchattiin ajaessaan.

– (Arvioitaessa tappotahallisuutta) siinä tapauksessa kyseinen menettely osoittaa törkeää piittaamattomuutta toisten turvallisuudesta, mutta ei subjektiivista tahallisuutta, oikeus katsoi.

Viiden ja puolen vuoden vankeustuomio

Käräjäoikeus katsoi, että miehen reaktio ja käytös heti ulosajon jälkeen osoitti järkytystä ja epäuskoa tapahtuneesta. Oikeudessa kuultiin hätäkeskustallenne, jonka taustalta kuuluu, kuinka mies huutaa "ei ne voi olla kuollu, ei voi olla kuollut". Myös paikalla ollut todistaja kertoi, että mies oli tapahtuneen jälkeen shokissa ja itki kovasti.

– Käräjäoikeuden johtopäätös kaiken edellä lausutun perusteella on, että asiassa ei ole saavutettu tapon syyksilukemisen edellyttämää varmuutta siitä, että (tuomittu) on autoa ajaessaan pitänyt rikoslain 3 luvun 6 §:n edellyttämällä tavalla (matkustajien) kuolemaa tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena, tuomiossa sanotaan.

Mies oli tapahtuma-aikaan 17-vuotias, joten hänet tuomittiin teoista nuorena henkilönä. Törkeiden kuolemantuottamusten lisäksi hänet tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta yhteiseen 5,5 vuoden vankeusrangaistukseen.

STT ei julkaise tuomitun nimeä, koska hän oli tekoaikaan alaikäinen.

Oikeus: Nuoret menivät vapaaehtoisesti kyytiin

Käräjäoikeus myös hylkäsi kolarissa kuolleiden nuorten läheisten vaatimukset kärsimyskorvauksista. Oikeus katsoi, että korvausten tuomitseminen ei ollut kohtuullista, kun huomioitiin muun muassa se, että nuoret olivat olleet vapaaehtoisesti tuomitun kyydissä, vaikka tiesivät tämän humalatilasta.

– Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a § on tarkoitettu poikkeussäännökseksi, jonka mukaiseen korvaukseen ovat oikeutettuja lähinnä vain törkeiden henkirikosten uhrien läheiset. Kärsimyskorvauksen kohtuullisuuden puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena punnittaessa päätyy käräjäoikeus siihen, että kärsimyskorvauksen tuomitseminen ei ole tässä tapauksessa kohtuullista, erityisesti ottaen huomioon kärsimyskorvauksen tarkoitus ja poikkeusluonne, käräjäoikeus katsoi.

Oikeus äänesti syyksilukemisesta ja kärsimyskorvauksista. Yksi oikeuden jäsenistä olisi tuominnut miehen kolmesta taposta ja muista rikoksista yhteiseen kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen. Hän olisi myös määrännyt uhrien omaisille kärsimyskorvauksia.

Kommentoi

Mainos: Länsi-Savo

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Palvelut

Ruokapaikka