Irakissa elää joukko alaikäisiä, jotka ovat pudonneet kaiken ulkopuolelle – Isis-perheiden lapsia syrjitään rankasti

Ulkomaisten Isis-taistelijoiden orvoiksi jääneitä lapsia al-Holin leirillä Syyriassa. AFP / LEHTIKUVA

Mimma Lehtovaara / STT

Äärijärjestö Isis jätti jälkeensä Irakiin paitsi kasoittain ruumiita, tuhoutuneita asuinalueita ja yhteiskunnallista sekasortoa, myös joukoittain lapsia ja nuoria, jotka ovat jääneet yhteiskunnan ulkokehälle.

Isis-taistelijoiden perheissä syntyi ja kasvoi hirmuhallinnon aikana lapsia, jotka Isisin vallan päätyttyä kantavat Irakissa Isis-lapsen leimaa. Heidän isänsä voivat olla kuolleita, kadoksissa tai vangittuina. Lasten äidit ovat saattaneet osallistua aktiivisesti Isisin toimiin tai ainakin tukea liikettä muutoin, ja näin ollen heitä on vangittu tai ainakin heidän osuuttaan osana Isis-järjestelmää yritetään selvittää.

Maan oikeudenkäyttöä leimaa mielivalta ja korruptio. Tunnustuksia saadaan myös kiduttamalla, eikä asianmukaista puolustusta välttämättä ole saatavilla, sillä Isis-perhe asiakkaana ei juuri juristeja houkuttele.

Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen pitää vangittujen suurta määrää ja oikeusprosessien pituutta ongelmana.

– Oikeusistuimet eivät langeta riittävän nopeasti tuomioita tai sen enempää armahda näitä taistelijoita. Näin ollen käymistila pysyy päällä, jos tällaista sanaa voi käyttää. Se on aika iso tekijä tyytymättömyydelle.

Irakissa joutuu herkästi epäillyksi Isis-yhteyksistä ja jo pelkkä epäily voi aiheuttaa ihmiselle ja hänen perheelleen suuria vaikeuksia.

– Syyttäminen ja Isis-jäsenyyden tai -sympatioiden perusteella annetut rangaistukset, väkivalta ja kosto ovat olleet merkittävä ongelma, samoin kuin epäluottamus yhteisöjen sisällä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mariette Hägglund.

Ilman papereita ei saa apua

Norjan pakolaisneuvoston raportissa arvioidaan, että Isis-vallan päätyttyä jo pelkästään maassa olevilla leireillä eli noin 45 000 lasta, joilla ei ollut virallista syntymätodistusta tai muita laillisia dokumentteja henkilöllisyydestään. Kansalaisjärjestön raportin mukaan nämä lapset uhkaavat jäädä eliniäkseen yhteiskunnan marginaaliin ilman koulutusta tai mahdollisuutta päästä esimerkiksi terveydenhuollon piiriin.

Lapset ja nuoret ovat voineet jäädä nyky-Irakin järjestelmän ulkopuolelle siksi, että heidän perheillään on saattanut olla ainoastaan Isis-hallinnon myöntämiä asiakirjoja, joita Irak ei tunnusta. Osa asiakirjoista on hukassa tai tuhoutunut tai ne joutuivat aikanaan Isisin haltuun. Osan dokumenteista on Irakin turvallisuuskoneisto takavarikoinut, jos perhettä on epäilty Isis-yhteyksistä. On lapsia, joista ei kukaan tiedä mitään.

Osalla lapsista on ulkomaalaistausta, sillä esimerkiksi Euroopasta liittyi äitejä lapsineen Isisin piiriin. Tämä tekee ongelmasta kansainvälisen, kuten Suomessakin on huomattu al-Holin leirillä olevien suomalaisäitien ja heidän lastensa tilanteesta.

Pitkät käsittelyajat ja korruptio

Ulkomaalaiset naiset saivat Isis-jäsenten kanssa lapsiakin. International Peace Institute -järjestön Global Observatory arvioi, että Irakin ja Syyrian alueilla syntyi tuhansia lapsia vanhemmille, joista ainakin toinen oli kotoisin muualta.

Lisäksi alueella on nuoria, jotka liittyivät Isisiin omin päin tai jotka Isis kaappasi tai houkutteli joukkoihinsa.

Irakin hallinnon kyky tai halu selvittää ihmisten henkilöllisyyksiä on heikko, sillä järjestelmä on sekä rapautunut että ruuhkautunut. Luotettavien tietojen saanti voi olla mahdotonta, eivätkä asiat näin ollen etene lastenkaan osalta. Irakin ongelmat – taloudelliset, poliittiset, turvallisuus, eri väestöryhmien, kuten shiiojen ja sunnien jännitteet – ovat massiivisia, eikä äärijärjestöön kuuluneiden perheiden tai niiden lasten hyvinvointi välttämättä päädy irakilaishallinnon hoidettavien asioiden kärkeen.

Valtio on korruption läpitunkema korkeimmasta poliittisesta johdosta alimpiin virkamiehiin saakka, luonnehtii Maanpuolustuskorkeakoulun Paronen maan yhtä keskeistä ongelmaa.

Häpeän poltinmerkki

Lapset perheineen elävät tilanteessa, jota Ulkopoliittisen instituutin Hägglund kuvaa limboksi. Heitä ei haluta kotiseuduilleen, eikä mikään yhteisö halua ottaa heitä vastaan.

– Jo pelkästään se, että sinua epäillään Isisin jäseneksi, aiheuttaa niin paljon häpeällistä leimaa, stigmaa, että sinua ei enää koskaan hyväksytä osaksi omaa yhteisöä.

Eräät hyljeksityistä lapsista ovat syntyneet Isisin jesidinaisiin kohdistuneiden raiskausten seurauksena. Heitä eivät jesidit aina hyväksy osaksi omaa yhteisöään.

– Isoja kysymyksiä ovat sovinto ja luottamus, joita on hyvin vaikea saavuttaa. Kun puhutaan Isis-yhteydestä, niin miten yhteisöt pääsevät tästä eteenpäin, pystytäänkö antamaan anteeksi, pystytäänkö antamaan oikeutta heille, jotka ovat kokeneet vääryyksiä, Hägglund pohtii.

Lapset ovat hyvin erilaisessa asemassa ikänsä perusteella. Teini-ikäinen on voinut lapsisotilaana olla mukana järkyttävissä julmuuksissa, mutta pienet lapset eivät edes ymmärrä, mistä on ollut kyse.

– Vanhempiin lapsiin suhtaudutaan paljon tiukemmin esimerkiksi turvallisuusuhkana, Hägglund sanoo.

Tuoreessa ranskalaisdokumentissa Enfants de Daech kerrotaan Isisin piirissä kasvaneiden lasten tukalasta tilanteesta. Siinä koulun ulkopuolelle jätetty pieni poika kertoo halustaan opetella laskemaan eli oppia "niitä juttuja -yksi, kaksi". Hänet ajettiin pois koulusta taustansa vuoksi "Isis-pentuna".

Suomessa dokumentti on nähtävissä Ylen Areenassa nimellä Irakin kadotetut lapset.

Isis ei ole lyöty

Isisin valta kaatui vuonna 2019, mutta väkivaltaiset solut tekevät edelleen hyökkäyksiä. Isisin julistamalla islamilaisella valtiolla eli kalifaatilla oli viime vuosikymmenellä hallinnassaan enimmillään merkittäviä osia Irakista ja naapurimaasta Syyriasta.

Brysselissä toimivan Egmont Instituten vieraileva tutkija Juha Saarinen muistuttaa, että Isisiä ei ole voitettu. Hänen mukaansa Isisiä ei ajettu pois, vaan se ajettiin maan alle, ja tällaisena se toimii aktiivisesti eri puolilla Irakia ja Syyriaa.

– Ei ehkä niinkään ole kyse Isisin uudesta tulemisesta tässä vaiheessa, vaan pikemminkin kyseessä on uusi vaihe Isisin vastaisessa konfliktissa. Tämä on usein virheellisesti esitetty siten, että Isis olisi voitettu ja että nyt ruvetaan vakauttamaan Irakin yhteiskuntaa.

Saarinen huomauttaa, että Isisin yksi tavoitteita on varmistaa kalifaatin uusi nousu ja se tekee näin harjoittamalla terrorismia ja kumouksellista sodankäyntiä salassa.

– Nyt taistellaan hyvin toisenlaista Isisiä vastaan.

Saarinen arvioi, että Isis on verrattain hyvin resursoitu sekä taloudellisesti että taistelijoiden suhteen. Hänen mukaansa on merkkejä myös siitä, että Isis osallistuu yhä enenevässä määrin lailliseen liiketoimintaan.

– Ei ole epäilystäkään, ettei Irak olisi edelleen verrattain otollinen toimintaympäristö Isisille. Mitään välitöntä kalifaatin uutta nousua ei silti kannata odottaa, Saarinen sanoo.

Potentiaalia väkivaltaan on

Isis-yhteyksistä epäillyt tai ääriliikkeessä toimineet lisäävät merkittävästi maan epävakautta, vaikka heidän määrästään ei ole luotettavia tietoja, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun Paronen.

– En ollenkaan epäilisi, ettei Isisin jäljellä oleva verkosto parhaansa mukaan yrittäisi tätä hyödyntää rekrytoinnissa ja olisi aktiivisesti tätä hyödyntänytkin.

Parosen mukaan Isisin hengessä toimintaa jatkavia on useita tuhansia. Nyrkkisääntönä voisi pitää määrää 8 000:n ja 9 000:n välillä.

Hän huomauttaa, että Isis-taistelija ei välttämättä ole ihminen, joka odottaa tukikohdassa käskyä, vaan hän voi yhtenä päivänä olla taksinkuljettaja ja toisena terroristi. Isis on jatkanut toimintaansa verkostomaisena ja sen aktiivisuus perustuu siihen, miten paljon liike saa piiriinsä toimijoita ja miten se pääsee käsiksi aseisiin. Osa Isisin perinnön jatkajista voi löytyä vankiloista tai leireiltä.

– Niin kauan kuin näitä ihmisiä pidetään vangittuina isoissa määrin ja valtavissa keskittymissä, se on ongelma. Toisaalta heitä ei voi vapauttaakaan, sillä heidän konflikti- ja väkivaltapotentiaalinsa tunnetaan hyvin.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka