Avoimien työpaikkojen määrä on nyt suurempi kuin kaksi vuotta sitten ennen koronapandemiaa, kertoo Tilastokeskus.
– Kun talous elpyy, yhtiöt ryhtyvät rekrytoimaan, arvioi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Avoimia työpaikkoja oli heinä-syyskuussa 62 400, kun kaksi vuotta sitten niitä oli 48 500. Vuosi sitten heinä-syyskuussa määrä oli 43 000.
Avoimista työpaikoista kaksi kolmannesta oli työnantajien oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä. Loikka on ollut pitkä, sillä vuosi sitten vastaava osuus oli 54 prosenttia.
– Tämä johtuu siitä, että talouden palautuminen on ollut todella nopeata, Kostiainen sanoo.
Jos firmassa on arvioitu, että tänä vuonna tarvitaan viisi uutta työntekijää, niin viiden uuden työntekijän tarve onkin jo ensi viikolla, hän kuvaa muutoksen nopeutta.
Muun muassa ravintoloille on saatettu kertoa, että huomenna saa taas olla avoinna, jolloin henkilökuntaa tarvitaan heti.
Tilastokeskuksen mukaan avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti majoitus- ja ravitsemistoiminnan lisäksi teollisuudessa, kaivostoiminnassa, muussa teollisessa toiminnassa sekä kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla.
Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli määrällisesti eniten terveys- ja sosiaalipalveluiden, teollisuuden sekä kaupan alojen toimipaikoissa.
Kostiaisen mukaan työntekijöitä on siirtynyt monilta aloilta toisille aloille tai muille paikkakunnille, missä on varmemmat työmahdollisuudet.
– Niiltä sektoreilta, joilta ihmisiä on siirtynyt pois, ei saadakaan nyt työntekijöitä. Osa ei halua palata vanhoihin työpaikkoihin, hän huomauttaa.
Muuttamaan halukkaita työntekijöitä ei ole tarpeeksi
Kostiainen muistuttaa, että koronan lisäksi taustalla on myös rakenteellisia ongelmia, jotka liittyvät koulutukseen ja osaamiseen.
– Maantieteellisiä kohtaanto-ongelmia on myös olemassa. Esimerkiksi Kainuussa on tällä hetkellä paljon avoimia työpaikkoja varsinkin teollisuudessa. Työntekijöitä ei ole sieltä löytynyt, ja muuttamaan halukkaita työntekijöitä ei ole tarpeeksi, Kostiainen sanoo.
Avoimien työpaikkojen määrä on hänen mukaansa kasvanut ympäri maata. Uudellamaalla kehitys on itse asiassa hitaampaa kuin muualla Suomessa.
– Työvoiman liikkuvuuteen vaikuttava tekijä on myös asunnon hinta, Kostiainen huomauttaa.
Etenkin terveys- ja sosiaalialalla palkkojen väitetään olevan niin alhaisia ja asuntojen hinnat niin korkeita, etteivät rahat riitä asumiseen ja työntekoon pääkaupunkiseudulla.
Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi eniten Länsi-Suomessa
Tilastokeskus kertoo, että kolmannella vuosineljänneksellä kaikista avoimista työpaikoista 28 prosenttia oli määräaikaisia. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus kaikista avoimista työpaikoista oli 18 prosenttia.
Avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi kaikilla suuralueilla, mutta eniten Länsi-Suomessa.
Yksityisten yritysten osuus avoimista työpaikoista oli kuluneella vuosineljänneksellä 79 prosenttia. Vuosi sitten osuus oli 72 prosenttia. Avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi vuoden takaisesta etenkin toimipaikoissa, joissa oli vähintään 50 työntekijää.