Koronarokote ei ole Suomesta loppumassa ainakaan vähään aikaan, sillä annoksia on maassa lähes kaksi miljoonaa.
– Meillä on tällä viikolla tullut rokotteita sillä tavalla, että tällä hetkellä on noin 1,8 miljoonaa rokoteannosta maassa. Se kyllä hyvin riittää tähän tarpeeseen, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio.
Rokotteita ei Kontion mukaan myöskään ole vaarassa vanhentua käyttämättöminä, sillä ensimmäinen rokote-erä vanhentuu vasta helmikuun puolivälissä.
Rokotteiden menekkiä lisännee tulevaisuudessa se, että THL kertoi torstaina suosittelevansa Suomessa kolmannen koronarokoteannoksen ottamista kaikille 18 vuotta täyttäneille. Tämän lisäksi THL suosittelee koronarokotteen ottamista riskiryhmiin kuuluville 5–11-vuotiaille ja lapsille, joiden lähipiiriin kuuluu vakavasti immuunipuutteisia ihmisiä.
Lapsille tarkoitettuja rokoteannoksia on tulossa maahan joulukuussa yli 160 000 kappaletta ja lisää saadaan tarpeen mukaan vuodenvaihteen jälkeen.
Koronapassi lisännyt rokoteintoa nuorten keskuudessa
THL:n Kontio toteaa, että 12–15-vuotiaiden lasten ja nuorten keskuudessa rokoteinto on ollut hyvää. Kolme neljännestä ikäryhmästä on saanut ensimmäisen rokotteen ja toisen annoksenkin 65 prosenttia. Kontio uskookin, että halu ottaa rokote myös tätä nuoremmille lapsille on suhteellisen samanlaista, jos mahdollisuus tarjoutuu.
Ensimmäisten rokoteannosten menekissä on kaikkiaan ollut viime viikkoina havaittavissa piristymistä.
– Tässä on useita viikkoja annettu 12–13 000 ykkösannosta viikoittain, Kontio summaa.
Kontion mukaan rokotepassin käyttöönotto on lisännyt erityisesti nuorten rokoteintoa. Useimmissa maissa maahanpääsyn edellytyksenä on todistus kahdesta otetusta koronarokotteesta tai negatiivinen testitulos, joten matkustamaan mielivien on rokotukset lähes poikkeuksetta hankittava.
– Jos ihmiset innostuvat tässä enemmän matkustamaan, niin kyllä sitten rokotuksiakin otetaan.
Kotimaassa koronapassia vaaditaan laajalti ravintoloiden, baarien ja yökerhojen ovilla. 40–50-vuotiaille rokottamattomille matkustamisessa tai tilaisuuksien sisäänpääsyssä vaadittu rokotepassi ei kuitenkaan ole samanlainen motivaattori kuin nuorempien keskuudessa.
– En ole ihan varma, ovatko nämä kummatkaan asiat sellaisia, että heitä innostaisivat tai kannustaisivat vielä paremmin rokotuksiin, Kontio pohtii.
"Rokotekattavuutta tärkeä saada nousemaan"
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet toteaa, että Suomessa rokotekattavuutta olisi tärkeä saada nousemaan.
– Meillä ei ole lähellekään paras rokotekattavuus eurooppalaisittain katsottuna ensimmäisen annoksenkaan suhteen.
Suomen hyvin onnistuneet rajoitustoimet ovat Rämetin mukaan osaltaan vaikuttaneet niin, että luonnollista suojaa koronavirusta vastaan ei ole kehittynyt samalla tavalla kuin monessa muussa maassa.
– Tietyllä tavalla olemme paradoksaalisesti monta muuta Euroopan maata huonommassa tilanteessa johtuen siitä, että meillä on poikkeuksellisen vähän koronavirukselle altistuneita Suomessa. Kokonaisuudessa väestön suoja määräytyy sen mukaan, paljonko on yhteensä rokotettuja ja paljonko on virukselle altistuneita.