Tiukan turvallisuuslain tainnuttamassa Hongkongissa vallitsee pelko ja masennus – katukuvasta huuhtoutui mielenosoittajien mukana myös politiikka

Hongkongin kaduilla on aiemmin saattanut nähdä ihmisten vaatteissa ja laukuissa erinäisiä poliittisia kannanottoja. Kaksi vuotta sitten kangasmerkit vaihtuivat kasvot peittäviin huiveihin ja banderolleihin, kun satatuhatpäiset väkijoukot marssivat kaduille puolustamaan demokratiaa. Poliittisen tilanteen tiukentuminen ja kovat koronarajoitukset toivat kuitenkin lopun protesteille.

Iskulausein varustettujen lippujen mukana katukuvasta huuhtoutuivat myös pienet kangasmerkit ja poliittiset näkemykset. Ihmiset saattavat puhua politiikasta yksityisesti, mutta eivät jaa enää kantojaan julkisesti tai vaikkapa sosiaalisessa mediassa.

– On edelleen ok puhua perheen tai ystävien kanssa poliittisesti arkaluontoisista asioista, mutta jos yrität ilmaista itseäsi tai levittää näkemyksiä, jotka ovat hallinnon vastaisia, sinulle voi käydä huonosti, hongkongilainen tohtoriopiskelija William kertoo STT:lle.

Viime vuoden kesäkuussa Kiina ajoi Hongkongiin läpi kansallisen turvallisuuden lain, jonka nojalla toisinajattelu ja Kiinan kritisointi on suureksi osaksi kriminalisoitu.

Williamin mukaan turvallisuuslaki voi vaikuttaa myös työuraan. Manner-Kiinan näkökulmasta epätoivottujen kommenttien esittäminen voi esimerkiksi estää urakehitystä tai johtaa jopa potkuihin. Itsekin jossain määrin opetustyötä tekevän Williamin mukaan opettajat ovat esimerkiksi joutuneet kaikilla koulutusasteilla miettimään aiempaa enemmän sanomisiaan ja pelkäämään töidensä puolesta.

– Jos esimerkiksi sanot ääneen, ettei olisi ongelma järjestää kansanäänestystä Hongkongin itsenäisyydestä, ja joku kuulee sen, hän voi ilmoittaa asiasta yliopiston tai koulun johdolle ja voit joutua vaikeuksiin, William kertoo.

Yliopistossa pelko ilmoitetuksi joutumisesta ja siihen liittyvä itsesensuuri ovat heikentäneet tieteellistä keskustelua.

Kiina hiljensi ihmiset pelkoa kylvämällä

Uutistoimisto AFP:n mukaan yli 150 ihmistä on pidätetty viime vuonna voimaan tulleen turvallisuuslain vuoksi ja noin puolet heistä on saanut syytteen. Kaikkiaan lain nojalla on tuomittu tähän mennessä kolme ihmistä.

Lain seuraukset eivät ole ainoastaan rikosoikeudellisia. Business Finlandin Sari Arho Havrénin mukaan iso osa lakia on sen kylvämä pelko.

– On saatu demokratiaan uskovat ihmiset hiljentymään, kertoo reilu vuosi sitten Hongkongista Brysseliin muuttanut Arho Havrén.

Valvonta ja seuranta on ollut myös kasvamaan päin Hongkongissa. Arho Havrénin mukaan nykyisellään sim-kortit pitää esimerkiksi linkittää henkilöidentiteettiin Manner-Kiinan tapaan.

– Poliisivoimien rahoitus on noussut 43 prosenttia edellisten viiden vuoden aikana. Se kertoo kanssa siitä, että kontrolli on lisääntynyt tosi paljon, Arho Havrén lisää.

Samalla koulujärjestelmää ja opetussuunnitelmia on Arho Havrénin mukaan muutettu. Monet demokratiaa kannattavat hongkongilaiset sanovat, etteivät halua lastensa käyvän koulua alueella, koska kouluissa ei ole enää vapaata ajattelua.

Koronarajoitukset eivät haittaa paikallisia

Protestit loppuivat käytännössä täysin viime vuoden tammikuussa, kun ensimmäiset koronatapaukset havaittiin Hongkongissa. Alueen koronarajoitukset ovat yhdet maailman tiukimmista.

Suomen Hongkongin-pääkonsulin Johanna Karangon mukaan koronarajoitukset ovat vaikuttaneet hänen omaan arkeensa merkittävästi, kun taas turvallisuuslaki on lisännyt arjessa tarvetta seurata tilanteen kehitystä.

Paikalliset ovat ottaneet tiukat koronarajoitukset vastaan varsin myötämielisesti. Karangon mukaan rajoituksiin suhtautumisen taustalla vaikuttaa muun muassa alueen aiempi historia. Sars-epidemia oli hyvinkin traumatisoiva hongkongilaisille, joten nykyisiä rajoituksia noudatetaan hyvin ja ne katsotaan oikeutetuiksi.

– Korona on hyvä syy (rajoituksille), sanoo William, joka käyttää kasvomaskia myös videopuhelulla tehdyn haastattelun aikana, koska vastaa kysymyksiin julkisessa, joskin tyhjässä tilassa.

Vaikka kokoontumisia rajoittavat isosti koronarajoitukset, ovat hongkongilaiset menettäneet Williamin mukaan muutenkin turvallisuuslain myötä motivaationsa lähteä kadulle osoittamaan mieltään.

Williamin mukaan demokratia-aktivistien saamat tuomiot herättävät surua ja vihaa Hongkongissa, mutta monet näkevät, ettei asialle voida enää tehdä mitään.

Ihmiset yrittävät Williamin mukaan myös kiinnittää aiempaa vähemmän huomiota politiikkaan, ja sen sijaan he saattavat keskittyä vaikkapa töiden tekemiseen, varallisuutensa kasvattamiseen sekä itsensä viihdyttämiseen.

Kiina sulki opposition politiikan ulkopuolelle

Kuluvan vuoden keväällä muutettiin myös alueen vaalijärjestelmää. Aiemmin Hongkongin lainsäädäntöneuvostoon valittiin suoralla vaalilla 35 edustajaa, minkä lisäksi eri teollisuuden alojen edustajat valitsivat keskuudestaan 35 edustajaa.

Uudessa järjestelmässä suoralla vaalilla valitaan enää 20 edustajaa ja teollisuuden alatkin saavat valita joukostaan enää 30. Näiden lisäksi neuvostossa on jatkossa 40 edustajaa niin sanotusta vaalikomiteasta, joka on muun hallinnon tavoin Kiina-myönteinen.

Seuraavat lainsäädäntöneuvoston vaalit ovat jo joulun alla. Kaikkiaan suoran vaalin kautta on ehdolla noin 150 ihmistä.

Pääkonsuli Karangon mukaan hakijat joutuvat kuitenkin käymään läpi tiukan seulan ennen kuin pääsevät asettumaan ehdolle. Samalla heidän taustansa selvitetään, jotta voidaan määrittää ovatko he tarpeeksi isänmaallisia. Prosessi ei ole avoin, joten on mahdoton tietää, miten riittävä isänmaallisuus määritellään.

Järjestelmän uudistaminen ei innostanut perinteistä oppositiota, eikä pääosa heistä ole asettanut vaaleihin lainkaan ehdokkaita.

Joukossa voi olla ehdokkaita, jotka sanovat olevansa demokratiamyönteisiä, mutta William ei usko siihen, että komitean tiukan syynin läpäisseet voisivat näitä lupauksia lunastaa. Hän ei myöskään usko, että kovinkaan moni haluaisi äänestää tulevissa vaaleissa.

– Hakijat on syynätty ennen ehdolle pääsemistä, mikä tarkoittaa sitä, etteivät meille valittavaksi tarjotut ehdokkaat ole niitä, jotka oikeasti haluamme, hän lisää.

Hongkongissa on lainsäädäntöneuvoston lisäksi myös piirineuvostoja, joista oppositioedustajat on savustettu pitkälti pihalle isänmaallisuustutkinnan avulla. Ennen tutkimisia yli 200 piirineuvoston edustajaa erosi omasta aloitteestaan, ja lopulta monet varsinaisiin isänmaallisuusselvityksiin joutuneet eivät niitä läpäisseet.

Viranhaltijoille on asetettu laajemminkin isänmaallisuusvaatimuksia. Julkisissa viroissa olevia vaaditaan joko allekirjoittamaan asiakirja, jossa he vakuuttavat toimivansa Hongkongin perustuslain mukaisesti. Korkeammilta viranhaltijoilta taas on vaadittu erillistä uskollisuudenvalaa.

Matalammin koulutetuille lapioidaan mediassa Kiina-propagandaa

Williamin mukaan kansallisen turvallisuuden laki on vaikuttanut merkittävästi myös mediakentällä.

– En usko, että Hongkongista löytyy tällä hetkellä ainuttakaan mediaa, joka ei olisi hallinnon vaikutuksen alaisena tai sen hallinnassa, hän arvioi ja kertoo mediatalojen lisäksi tiukentaneen omaa syyniään.

Lehdistönvapaudella on Hongkongissa suora linkki myös luokkaeroihin. Williamin mukaan matalammin koulutetut ihmiset eivät välttämättä osaa englantia.

– Koulutustasosi vaikuttaa siihen, millaista informaatiota saat. Jos katsot vain kantonilaisia tai kiinalaisia uutisia, sinulle syötetään paljon Kiina-myönteisiä uutisia, joissa ylistetään Kiinan kehitystä, hän summaa.

Vuoden 2018 jälkeen neljältä ulkomaiselta toimittajalta on evätty ilman selitystä viisumi Hongkongiin, ja isoista mediataloista ainakin New York Times on siirtänyt aluekonttorinsa Hongkongista. Demokratiamyönteinen hongkongilaislehti Apple Daily joutui puolestaan lopettamaan sen jälkeen, kun viranomaiset jäädyttivät lehden varat turvallisuuslain perusteella.

Lehti sai tällä viikolla arvostetun Vapauden kultainen kynä -palkinnon, jonka myöntää sanomalehtien ja uutistoiminnan kustantajien maailmanlaajuinen kattojärjestö lehdistön vapauden puolustamisen tai edistämisen kunniaksi.

Ensi viikolla Apple Dailyn jo aiempien protestituomioidensa vuoksi vangitun perustajan Jimmy Lain ja kahden muun on vuorostaan määrä saada tuomiot Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn viimevuotisen muistotilaisuuden järjestämisestä. Hongkongissa on muistettu Kiinan hyssyttelemää verilöylyä yli 30 vuoden ajan, mutta poliisi julisti viime ja tänä vuonna tilaisuuden laittomaksi.

Tulevaisuuden näkemät surettavat ja lähtö odottaa

Kysymys Hongkongin tulevaisuudesta on Williamin mukaan surullinen. Hän uskoo, että alueesta tulee luultavasti tavallinen kiinalainen suurkaupunki. Mitä tahansa tulevaisuus tuokaan tullessaan, ei menneiden aikojen Hongkongiin ole hänestä enää paluuta.

Kymmenettuhannet hongkongilaiset ovat muuttaneet ulkomaille poliittisen tilanteen heikennyttyä. Karangon mukaan on selvästi näyttöä siitä, että kansallisen turvallisuuden lain myötä oman turvallisuutensa puolesta pelänneet ihmiset ovat lähteneet maasta.

Hongkongilaisia on lähtenyt ainakin Britanniaan, Kanadaan ja Australiaan, sillä nämä maat ovat helpottaneet hongkongilaisten maahantuloa.

Arho Havrénin mukaan lähtijät pyrkivät helposti pitämään matalaa profiilia lähdön alla. Lähtöä edeltävän kuukauden aikana he eivät välttämättä esimerkiksi pidä yhteyttä kehenkään ulkomailla. Yhteyttä otetaan vasta, kun koko perhe on päässyt muuttamaan ulos Hongkongista.

– Eihän tämä nyt ole millään tavalla normaalia, että vaihdetaan maata ja pelätään, että vielä lentokentällä joku tulee sanomaan, että et lähde mihinkään, hän lisää viitaten ystäviensä lähtökokemuksiin.

Williaminkin ystäviä on jo lähtenyt Hongkongista. Hän viimeistelee itse tohtoriopintojaan Hongkongissa ja aikoo pysyä kaupungissa tästä syystä vielä kahdesta kolmeen vuotta. Tämän jälkeen William kuitenkin arvelee lähtevänsä töihin Hongkongin ulkopuolelle, luultavasti Britanniaan.

---

Hongkongilaisen haastateltavan nimi on muutettu hänen henkilökohtaisen turvallisuutensa varmistamiseksi.

---

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka