Ukrainan rajan huolestuttava tilanne nousee tällä viikolla EU-huippukokouksen pöydälle

EU-maiden johtajien odotetaan lähettävän torstaina huippukokouksessaan selkeän viestin Venäjälle siitä, että maan tulee liennyttää toimiaan Ukrainan rajalla.

Huippukokousta valmisteltiin tiistaina eurooppaministerien kokouksessa Brysselissä, ja Venäjästä keskusteltiin varsin laajasti, vaikka asiaa oli käsitelty jo edellisenä päivänä ulkoministerien pöydässä.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan tämä kertoo siitä, että EU haluaa vaikuttaa omien lähialueidensa kohtaloon ja on nyt tosissaan.

Keskustelun henkeä Tuppurainen kuvasi päättäväiseksi. EU:n keskeisiä viestejä ovat selkeä tuki Ukrainan alueelliselle itsemääräämisoikeudelle ja se, että tilanteen mahdollisella kärjistämisellä olisi vakavia seurauksia Venäjälle.

– Venäjän tulee vetäytyä, ja Venäjän tulee nyt liennyttää, Tuppurainen summasi kokouksen jälkeen.

Venäjä on viime viikkoina keskittänyt joukkoja Ukrainan rajalle, mikä on herättänyt laajaa huolta. Tuppuraisen mukaan EU ja muut samanmieliset kumppanit vastaisivat voimakkaasti, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.

EU:n uskottavuus pelissä

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu on esillä huippukokouksessa laajemminkin, koska EU-maiden johtajilta odotetaan linjauksia turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä viitoittavan strategisen kompassin laadinnasta.

Tuppuraisen mukaan kyse on EU:n uskottavuudesta kansainvälisenä toimijana.

– Emme voi ajautua tilanteeseen, jossa muut suurvallat puhuisivat EU:n kohtalosta meidän ylitsemme, Tuppurainen sanoi.

Huippukokouksessa keskustellaan myös EU:n kriisinkestävyyden vahvistamisesta, olipa kyse esimerkiksi terveysturvallisuudesta tai hybridivaikuttamisesta.

Laajentumisesta yksituumaisuutta

Eurooppaministerien kokouksessa jäsenmaat löysivät pitkästä aikaa yksimielisyyden vuotuisista EU:n laajentumista koskevista päätelmistä.

Tuppuraisen mukaan tämä viestii valmiudesta siihen, että neuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyydestä voisivat todella alkaa jossain vaiheessa. Nyt hyväksytyt päätelmät eivät kuitenkaan vielä tarkoita neuvottelujen varsinaista avaamista.

Neuvottelujen esteenä on ollut Bulgaria, jolla on ollut muun muassa historiaan liittyvää kiistaa Pohjois-Makedonian kanssa. Tuppuraisen mukaan Bulgaria ei antanut ministerikokouksessa lupausta siitä, että se luopuisi vastustuksestaan.

– Se on valitettavaa. Olen toistuvasti kannustanut Bulgariaa ratkaisemaan kahdenväliset kysymykset kahdenvälisesti, eikä tuomaan niitä osaksi laajentumisprosessia.

Huoli oikeusvaltion tilasta kytee edelleen

Eurooppaministerien kokouksessa käytiin läpi myös katsaus Puolan ja Unkarin oikeusvaltiotilanteisiin, jotka ovat herättäneet huolta ja laajaa keskustelua unionissa.

Katsaus liittyi artikla 7:n mukaiseen kurinpitomenettelyyn, jonka yhteydessä Puolaa ja Unkaria on kuultu jo aiemmin. Alustavan tiedon mukaan kuulemisia on tarkoitus jatkaa keväällä Ranskan puheenjohtajakaudella.

– Valitettavasti tilanne ei ole millään tavalla parantunut kummassakaan maassa, Tuppurainen kommentoi.

Tuppurainen kertoo ilmaisseensa kokouksessa Suomen vakavan huolen asiasta.

Artikla 7:n mukainen kurinpitomenettely voisi johtaa äänioikeuden menettämiseen, mutta näin tuskin koskaan tapahtuu, koska sanktioista pitäisi päättää yksimielisesti kohteena oleva jäsenmaa pois lukien. Mahdollisessa päätöstilanteessa Puola ja Unkari tukisivat todennäköisesti toisiaan ja estäisivät sanktioissa etenemisen.

Puola uhkailee estävänsä päätöksentekoa

Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobro uhitteli viikonloppuna Financial Timesin haastattelussa, että Puola estää EU:ssa kaikki yksimielisyyttä vaativat päätökset ja lopettaa jäsenmaksujen maksamisen, jos EU leikkaa maan tukia ja etenee oikeusvaltiotoimissaan.

Tuppurainen kommentoi Puolan sortuneen aiemminkin sangen kovaan retoriikkaan.

– Tällainen poliittinen sapelinkalistelu pitää erottaa siitä, että oikeusvaltioasiaa pitää hoitaa oikeusvaltion omin keinoin ja oikeusvaltion periaattein, Tuppurainen sanoi.

EU on sitonut rahankäyttönsä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen tämän vuoden alusta alkaen. Oikeusvaltioehdollisuudella eli oikeusvaltiomekanismilla pyritään estämään aiempaa paremmin EU-varojen väärinkäyttöä.

Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että oikeuslaitoksen itsenäisyyden on oltava turvattu.

Mekanismia ei ole vielä sovellettu käytäntöön, mutta komission on kerrottu marraskuussa lähettäneen Puolalle ja Unkarille pitkän liudan kysymyksiä, jotka ovat valmisteleva askel ennen mekanismin varsinaista käyttöä.

Puola ja Unkari ovat vieneet mekanismin EU-tuomioistuimen arvioitavaksi. Tuomioistuimen odotetaan antavan päätöksensä alkuvuodesta. Kuun alussa tuomioistuimen julkisasiamies esitti, että tuomioistuin hylkäisi Puolan ja Unkarin valituksen, koska oikeusvaltiomekanismi on EU:n lainsäädännön mukainen.

Mainos: Länsi-Savo

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka