Rikokset lisääntyivät viime vuonna viidenneksellä – henkirikoksissa poikkeuksellista olivat nuorten tekemät henkirikokset ja niiden yritykset

Viranomaisten tietoon tulleet rikokset lisääntyivät viime vuonna lähes viidenneksellä edellisvuodesta, selviää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) Rikollisuustilanne 2020 -katsauksesta. Viime vuonna viranomaisten tietoon tuli yli 686 000 rikosta ja rikkomusta.

Katsauksen mukaan merkittävä osatekijä rikosten kasvuun on omaisuus- (19 %), liikenne- (20 %) ja huumausainerikosten (15 %) lisääntyminen. Omaisuusrikosten nousun taustalla on osittain Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto, jonka uhreja poliisin tietoon tuli viime vuonna.

– Monissa rikoksissa on lähdetty väärään suuntaan, koska ne ovat lisääntyneet. Niiden osalta olemme palanneet noin viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Sen jälkeen tapahtunut rikosten lasku loppui viime vuonna ja rikokset kääntyivät kasvuun, sanoo Krimon suunnittelija Ilari Kolttola.

Kolttolan mukaan vastaavaa viidenneksen nousua ei rikosten osalta ole tapahtunut lähimenneisyydessä.

– On mielenkiintoista nähdä, miten tämä jatkuu. Vielä on vaikeaa sanoa, kuinka paljon korona on vaikuttanut.

Ainakaan vielä suunta ei ole sama kuin Ruotsissa

Viime vuonna kirjattiin 95 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta, kasvua edellisvuoteen oli 14 prosenttia. Krimon tutkijatohtorin Karoliina Suonpään mukaan henkirikosten yritysten määrä lisääntyi 16 prosenttia edellisvuodesta.

– Henkirikollisuus on vähentynyt 1990-luvun puolivälistä, joten siihen nähden tällaiset nousut ovat valitettavia. Toisaalta taas viime vuonna kuolemaan johtaneita väkivaltatekoja oli saman verran kuin vuonna 2018, Suonpää sanoo.

Rikosten taustoista ei voi ainakaan vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sen voi kuitenkin jo sanoa, että suurin osa uhreista sekä tekijöistä on miehiä ja valtaosa henkirikoksista tapahtuu yksityisasunnoissa. Viime vuonna julkisissa tiloissa tapahtui jopa poikkeuksellisen vähän henkirikoksia.

– Esimerkiksi Ruotsissa on iso keskustelu jengiytymiseen liittyvistä, tuliaseilla tehtävistä henkirikoksista, joita tehdään nimenomaan julkisissa tiloissa. Ne herättävät pelkoa myös siitä, kohdistuvatko ne sivullisiin. Suomessa ainakin toistaiseksi tämäntyylinen rikollisuus on vähäistä.

Koskelan murha teki nuorten henkirikostilastosta poikkeuksellisen

Suonpää nostaa viime vuodesta tehdyistä havainnoista esiin alaikäisten tekemien henkirikosten ja niiden yritysten määrän.

– Tämähän on Suomessa tosi poikkeuksellista, että ensinnäkin seitsemää nuorta epäiltiin henkirikoksesta ja kolmea vielä murhasta. Ylipäätään nuorten tekemät henkirikokset ovat harvinaisia, ja noin vakava teko oli poikkeuksellinen, Suonpää sanoo ja viittaa Koskelan murhajuttuun.

– Nuortenkin osalta pitää sanoa, että myös henkirikoksen yritykseksi katsotut teot lisääntyivät, ne noin kolminkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna, hän lisää.

Esimerkiksi vuonna 2019 kirjattiin kymmenen alle 18-vuotiaan tekemää henkirikoksen yritystä, mutta ei yhtään uhrin kuolemaan johtanutta henkirikosta.

Viime vuoden tilastosta nuorten osalta teki poikkeuksellisen Helsingin Koskelassa tehty murha. Kolme tekoaikaan 16-vuotiasta poikaa on tuomittu käräjäoikeudessa vankeuteen murhasta. Myös uhri oli 16-vuotias poika.

Suonpään mukaan alaikäisten ja täysi-ikäisten tekemissä henkirikoksissa on paljon samoja piirteitä, mutta myös eroja. Nuorilla joukossa toimiminen ja teon suunnitelmallisuus on aikuisiin verrattuna yleisempää. Yhteys päihteisiin on hieman vähäisempi kuin aikuisilla.

– Mutta jos taas verrataan keskivertoväestöön, sekä aikuiset että nuoret henkirikoksentekijät ovat usein päihteidenkäyttäjiä ja muutenkin monin tavoin syrjäytyneitä.

"Nuorten rikoskäyttäytyminen on yleensä todella sosiaalista"

Kyselyiden perusteella nuorten rikoskäyttäytyminen on kuitenkin ollut selvässä laskussa 2010-luvun alkupuolelta lähtien, kertoo yliopistonlehtori Matti Näsi Krimosta. Muun muassa nuorten omaisuus- ja väkivaltarikollisuus on laskenut.

Näsin mukaan nuorisorikollisuuden väheneminen on havaittu länsimaissa yleisemminkin, ja syitä laskulle on pohdittu. Nuorten alkoholinkäytön on huomattu vähentyneen, mutta myös muita syitä on havaittu.

– Nuorten rikoskäyttäytyminen on yleensä todella sosiaalista, tehdään porukassa. Asenteissa on kuitenkin tapahtunut paljon muutoksia sen suhteen, kuinka hyväksyttävänä muiden nuorten rikoskäyttäytymistä pidetään, Näsi sanoo.

Nuorten ajankäyttö on myös muuttunut teknologian myötä, ja kaupungilla notkumisen sijaan aikaa vietetään enemmän kotona.

– Haaste tällä hetkellä on se, että rikoskäyttäytyminen kasaantuu entistä pienemmälle porukalle, ja tämä porukka tuppaa olemaan aiempaa rikosaktiivisempi. Heillä ei ole ympärillään lainkuuliaisia nuoria enää yhtä paljon kuin ennen, Näsi kertoo.

– Heihin pitäisi saada resursseja kohdennettua, etteivät ongelmat jatkuisi aikuisuuteen ihan niin voimakkaasti.

Korona sai pahoinpitelyt laskuun

Katsauksen mukaan väkivaltakokemukset vähenivät viime vuonna selkeästi niin miehillä kuin naisilla.

– Selvästi pienempi osuus väestöstä joutui väkivallan uhriksi, mikä heijastelee koronan myötä tulleita muutoksia arkirutiineissa. Ravintolat olivat kiinni, jatkobileitä oli vähemmän ja muuta vastaavaa. Tämä on miesten kohdalla tiputtanut väkivallan uhriksi joutumista, Näsi kertoo.

Näsin mukaan parisuhdeväkivallan määrässä ei näkynyt muutosta viime vuonna.

– Nähtäväksi jää, kun tämä koronatilanne on jatkunut kohta pari vuotta, että näkyykö se pidemmän ajan kasautuneena stressinä. Suomessahan rajoitukset olivat pitkässä juoksussa aika maltillisia verrattuna moniin muihin maihin. Se voi selittää, että vaikutukset eivät olleet niin synkät kuin ehkä pahimmassa tapauksessa odotettiin, Näsi pohtii.

Fyysisestä hyväksikäytöstä nettihäirintään

Seksuaalirikokset lisääntyivät viime vuonna noin kaksi prosenttia edellisvuodesta.

Raiskausrikoksissa tosin tapahtui kahden prosentin lasku, vaikka katsauksen mukaan raiskausrikosten määrä on muutoin lisääntynyt viime vuosina. Kaikkiaan viime vuonna viranomaisten tietoon tuli 1 450 raiskausrikosta.

Krimon tohtorikoulutettavan Tiina Malinin mukaan esimerkiksi lakimuutokset ja ilmoitusalttiuden kasvu selittävät seksuaalirikosten kasvua pitkässä juoksussa.

– Tietysti sekin on mahdollista, että rikosten määrä on vähän kasvanut, mutta tuskin luvut ainakaan merkittävästi siitä johtuvat, Malin sanoo.

Myös viranomaisten kirjaamat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä. Malinin mukaan esimerkiksi viranomaisten ilmoitusvelvollisuuteen tehdyt lakimuutokset ovat lisänneet rikosten ilmituloa.

– Varmasti lastenkin tietoisuus on kasvanut. Voi olla, että he tunnistavat lievemmänkin häirinnän olevan rikollista.

Malin kertoo, että tutkimukset näyttävät lasten fyysisen hyväksikäytön vähentyneen pitkällä tähtäimellä. Samaan aikaan kouluterveyskyselyiden mukaan verkossa tapahtunut häirintä on kuitenkin lisääntynyt.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka