Tuore tutkimus: Suomalaisilla yleinen geenimuoto voi altistaa vakavalle COVID-19-taudille

Suomalaisille yleinen AOPE4-geenimuoto näyttäisi lisäävän riskiä sairastua vakavaan koronatautiin. Sen lisäksi geenimuoto saattaisi lisätä myös taudin yhteydessä syntyviä aivojen mikroskooppisia verenvuotoja ja vaikuttaa pitkäkestoiseen koronatautiin liittyvään uupumusoireeseen. Tähän viittaisi Helsingin yliopiston ja HUSin tuore tutkimus.

Noin joka kolmas suomalainen kantaa APOE4-geenimuotoa, joka altistaa Alzheimerin taudille. Geenimuodon ja koronataudin välisestä yhteydestä on raportoitu myös maailmalla. Havaintojen mukaan APOE4 yhdistyisi kohonneeseen sairastumisalttiuteen ja kuolleisuuteen.

Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksessa selvitettiin APOE4-geenimuodon yhteyttä COVID-19-taudin vakavuuteen suomalaisessa väestössä. Monitieteinen ryhmä selvitti myös tautia sairastaneiden henkilöiden aivojen mikroskooppisia tautimuutoksia ja APOE4:n yhteyttä puoli vuotta sairastumisen jälkeen koettuihin uupumusoireisiin.

– Yleinen APOE-geenin ε4-muoto näyttää liittyvän suomalaisessa väestössä kohonneeseen riskiin sairastua vakavaan COVID-19-tautiin. Suomalaisessa väestössä APOE4:n merkitys on korostunut, mikä voi johtua muun muassa väestömme geneettisestä homogeenisuudesta, kertoo soveltavan neuropatologian dosentti, erikoislääkäri Liisa Myllykangas Helsingin yliopistosta ja HUSista.

Tutkimuksessa potilasotanta oli verrattain pieni, joten tuloksiin on suhtauduttava tällä hetkellä suuntaa antavina, painottaa Myllykangas.

Tutkimuksen tulosten mukaan APOE4-geenimuodon kantajalla oli yli kaksinkertainen riski sairastua koronaviruksen aiheuttaman taudin tehohoitoa vaativaan muotoon. Lisäksi kantajilla tuli tutkimuksessa esiin enemmän aivojen mikroskooppisia verenvuotoja vakavan koronataudin seurauksena kuin niillä, jotka eivät kantaneet geenimuotoa.

Tehohoidon dosentti, osastonylilääkäri Johanna Hästbacka kertoo, että APOE4:llä voi olla merkitystä myös joidenkin pitkäaikaisten oireiden vakavuuteen erityisesti sairaalahoitoa vaatineen COVID-19-taudin jälkeen.

– Tutkimuksessa tällaisena oireena tuli esiin uupumus, johon liittyi vaikeutta ylläpitää erityisesti keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta, Hästbacka sanoo.

Tutkimuksessa hyödynnettiin FinnGen-tutkimusaineistoa, jossa yhdistetään biopankkinäytteistä tuotettua genomitietoa ja kansallisista rekistereistä koottua terveystietoa. Tulokset perustuvat yli 46 000 henkilöön, joista yli 2 600:lla oli todettu COVID-19-tauti. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana 21 koronatautia sairastaneen vainajan kudosnäytteet, joiden avulla tutkijat selvittivät aivojen mikroskooppisia muutoksia.

Uupumusoireita tutkijat selvittivät RECOVID-tutkimusaineistolla, jossa potilaat oli ryhmitelty taudin vakavuuden perusteella kolmeen ryhmään. Aineisto sisälsi myös terveen verrokkiryhmän. Yhteensä RECOVID-aineistoon kuului 156 tutkittavaa henkilöä.

Mainos: Länsi-Savo

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka