Ranskalaiset äänestävät keväällä presidentistään, ja vaalikampanjointi on kääntymässä kiinnostavaan vaiheeseen.
Presidentti Emmanuel Macron ei ole vielä virallisesti ilmoittanut jatkoaikeistaan, mutta hänen ehdokkuuttaan pidetään ilmiselvänä. Mediassa on arvioitu, että presidentti julkistaisi vaalikampanjansa vuoden alkupuolella.
Macronin on arvioitu pelaavan aikaa, jotta hän pystyisi hyödyntämään presidentin aseman antaman julkisuuden täysimääräisesti ennen heittäytymistä viralliseen kampanjointiin.
Kuuma kysymys on, kuka vastaehdokkaista yltää Macronin kanssa vaalien loppusuoralle. Kyselytutkimusten perusteella Macronista povataan ensimmäisen kierroksen suosituinta ehdokasta, mutta hän joutuisi kuitenkin kamppailemaan presidentin paikastaan vielä toisella kierroksella.
Toisaalta vaaleihin on vajaat neljä kuukautta aikaa, joten asetelmat ehtivät muuttua moneen kertaan.
Kampanjanvauhtiaan on kasvattanut perinteikäs maltillisen oikeiston Tasavaltalaiset-puolue, joka valitsi ehdokkaakseen Valerie Pecressen.
Merkelin ja Thatcherin sekoitus
Pitkän poliittisen uran tehnyt Pecresse on Pariisin seudun eli Ile-de-Francen aluejohtaja ja toiminut aiemmin muun muassa korkeakouluministerinä Nicolas Sarkozyn kaudella.
Pecresse on kuvannut olevansa "kaksi kolmasosaa Merkel ja yksi kolmasosaa Thatcher" verraten itsenään Saksan entiseen liittokansleriin Angela Merkeliin ja Britannian entiseen pääministeriin Margaret Thatcheriin.
Edellisissä vaaleissa vuonna 2017 tasavaltalaiset kompuroivat ehdokkaanaan olleen Francois Filloinin kavallusskandaaliin ja jäivät toisen kierroksen ulkopuolelle ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Nyt puolue pyrkii palaamaan vallan huipulle.
Pecresse on ottanut yhdeksi vaaliaseekseen talouspolitiikan ja moittinut Macronia tuhlailusta.
– Macron ajaa meitä kohti velan ja alijäämän seinää, Pecresse sivalsi hiljattain France 2 -kanavan haastattelussa.
Zemmourin kampanjassa kaikuja Trumpista
Loppuvuoden näkyvin kampanjoitsija on ollut kuitenkin äärioikeiston Eric Zemmour, joka tavoittelee presidentin paikkaa oman kampanjansa turvin vanhojen puolueiden ulkopuolelta.
Takaisinvaltaus-liikkeen ehdokkaana Zemmourin ydinviestinä on trumpmainen lupaus Ranskan suuruuden palauttamisesta. Zemmour on villinnyt kannattajiaan muun muassa kärkevillä maahanmuuttolinjauksillaan. Hän on sanonut haluavansa painaa maahanmuuton nollaan.
Joulukuun alussa Zemmourin kampanjatilaisuudessa syntyi yhteenottoja äärioikeistolaisten ja paikalla olleiden rasismia vastustavien aktivistien välille.
Uutistoimisto AFP:n mukaan joulukuun puolivälissä poliisi pidätti yhden äärioikeistolaisryhmän johtajan, joka oli tunnistettu videolta käyttämässä väkivaltaa rasismin vastustajia kohtaan.
Le Pen korostaa eroja itsensä ja Zemmourin välillä
Ranskan julkisessa keskustelussa on spekuloitu paljon Zemmourin vaikutuksesta presidenttikisaan. Merkittävä kysymys on, miten Zemmour vaikuttaa äärioikeiston Marine Le Penin mahdollisuuksiin yltää vaalien toiselle kierrokselle.
Yhtäältä Zemmour ja Kansallisen liittouman Le Pen etsivät äänestäjiä samoilta apajilta, toisaalta Zemmour saattaa saada houkuteltua taakseen äänestäjiä, jotka eivät Le Penin kelkkaan lähtisi.
Spekulaatioita on ehditty esittää myös siitä, yhdistäisivätkö äärioikeistolaiset ehdokkaat jossain vaiheessa voimansa.
Le Pen on arvioinut, että Zemmourin maahanmuuttolinja on melko yhtäläinen Kansallisen liittouman linjan kanssa. Julkisuudessa Le Pen on kuitenkin pyrkinyt korostamaan äärioikeistoehdokkaiden välillä olevia eroja.
Le Pen on nostanut esiin muun muassa uskontokysymyksen ja sanonut, että Zemmour on lietsomassa jopa ristiretkeä.
– Minä en halua ryhtyä ristiretkeen, Le Pen totesi BFMTV :n mukaan.
Macronilla selkeä kaula kilpailijoihinsa
Zemmourin ja Le Penin suosio on kuitenkin ollut laskusuunnassa viimeisimmissä kyselytutkimuksissa.
Joulunalusviikolla julkaistussa BFMTV-kanavalle ja L'Express-lehdelle tehdyssä Elabe-kyselytutkimuksessa Macronilla oli edelleen selkeä kaula kilpakumppaneihinsa.
26 prosenttia vastaajista kertoi antavansa äänensä Macronille, kun taas 17 prosenttia äänestäisi tasavaltalaisten Pecresseä ja 16 prosenttia Le Peniä.
Pecresse valittiin puolueensa ehdokkaaksi joulukuun alussa, ja joulukuun alussa vastaava Elabe-kysely povasi hänelle jopa 20 prosentin suosiota ensimmäisellä kierroksella.
Tuoreimpien kyselytutkimuksien perusteella Macronin ja Pecressen mahdollinen mittelö toisella kierroksella voisi olla hyvin tasaväkinen. Jos taas Macron kohtaisi toisella kierroksella uudelleen äärioikeiston Le Penin, ero olisi Macronin eduksi paljon suurempi.
Hajanainen vasemmisto
Vasemmistolaisista ehdokkaista kyselytutkimuksissa parhaimmin on pärjännyt laitavasemmiston Jean-Luc Melenchon, joka oli ehdolla edellisissäkin vaaleissa.
Ranskan vasemmiston kampanjointi on kuitenkin vaikuttanut tähän mennessä kovin hajanaiselta, sillä selkeää päätöstä ei ole syntynyt siitä, pitäisikö vasemmistopuolueiden yhdistää voimansa yhden ehdokkaan taakse.
Yhteistä esivaalia on kannattanut voimakkaasti sosialistien Anne Hidalgo, joka on Pariisin pormestari. Melenchon tai esimerkiksi vihreiden ehdokas Yannick Jadot eivät sen sijaan ole ajatuksesta innostuneet.
Ranska astuu puheenjohtajan saappaisiin
Ranskan presidentinvaalit osuvat keskelle maan EU-puheenjohtajakautta, joka alkaa tammikuussa. Puolen vuoden mittaisella kaudella EU-puheenjohtajamaa esimerkiksi johtaa puhetta jäsenmaista koostuvan neuvoston monissa kokouksissa.
Macronille puheenjohtajuuden on arvioitu tarjoavan mahdollisuuden esiintyä Euroopan johtajana ja käyttää eurooppalaisia teemoja kampanjansa edistämiseen.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Ranskan puheenjohtajakaudelle osuvat vaalit. Vuonna 1995 valta vaihtui kesken puheenjohtajakauden, kun Jacques Chirac nousi vaaleissa presidentiksi.