Käräjäoikeus antaa tuomion rakennusalan laajasta petosvyyhdistä – keskeisten syytettyjen epäillään toimineen järjestäytyneen rikollisryhmän tavoin

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään tuomion laajasta rakennusalan petosvyyhdistä pääkaupunkiseudulla.

Rakennusalan yhtiöiden epäillään jättäneen veroja maksamatta yhteensä lähes kahden miljoonan euron edestä. Syyttäjän mukaan keskeiset syytetyt olivat toimineet järjestäytyneen rikollisryhmän tavoin.

Kaikkiaan syytettyjä on runsas kymmenen. Syytteet koskevat törkeitä veropetoksia, törkeitä kirjanpitorikoksia ja törkeitä työeläkevakuutusmaksupetoksia vuosina 2014–2018.

Syytteiden mukaan yhtiöissä on muun muassa maksettu palkkoja pimeästi. Vältettyjen verojen määrä nousee noin 1,5 miljoonaan euroon.

Samassa kokonaisuudessa epäillään niin sanottua kuittikauppaa. Syyttäjän mukaan siinä vältettyjen verojen määrä on noin 450 000 euroa.

Syyttäjä vaatii rangaistusten koventamista

Kokonaisuutta tutkineen keskusrikospoliisin (KRP) tutkinnanjohtaja Kai Käkelä kertoi STT:lle viime vuonna, että toiminnassa on ollut sisäinen hierarkia ja siihen on liittynyt sisäistä kurinpitoa ja väkivaltaakin.

Käkelän mukaan kokonaisuudessa on ollut yhteyksiä myös liivijengi Bandidosiin ja sen alaryhmiin.

– On selvinnyt, että yhteyksiä on, mutta emme ole esitutkinnassa pystyneet osoittamaan, että rikoksia olisi tehty jonkin tunnetun rikollisjärjestön nimissä, Käkelä sanoi tuolloin.

Myös jutun syyttäjä Katja Kyrö on vahvistanut, että jutussa on yhteyksiä Bandidosiin henkilöiden kautta.

– Emme väitä, että tämä olisi Bandidoksen ryhmänä tekemää toimintaa. Toki kokonaisuus on myös organisoitu niin, että se muodostaa oman järjestäytyneen kuvionsa, Kyrö sanoi STT:lle aiemmin.

Tähän syyttäjä vetoaa myös haastehakemuksessaan, missä hän vaatii, että oikeuden tulee rangaistuksia määrätessä ottaa huomioon koventamisperusteena se, että rikokset on tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

Syyttäjä: Ryhmässä selkeä rakenne

Syyttäjän mukaan ryhmässä oli selkeä rakenne. Neljä syytetyistä käytti aliurakkayhtiöissä määräysvaltaa ja viides mies edisti veronvälttämistoimintaa järjestämällä vastaavana mestarina yhtiöt työkohteisiin, haastehakemuksessa sanotaan.

Syyttäjä vaatii pääsyytetylle viiden ja puolen vuoden vankeustuomiota, missä ei ole vielä huomioitu koventamisperusteen mahdollista vaikutusta. Syyttäjän mukaan mies oli toiminnassa määräävässä asemassa ja muun muassa yhteistoimintahenkilö työkohteisiin pääsemiseen vaikuttaneen miehen kanssa.

Myös useille muille syytetyille vaaditaan ehdottomia, usean vuoden vankeustuomioita. Syyttäjän mukaan rikosten toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman usean ihmisen toisistaan tietoista ja yhteen sovitettua toimintaa.

– Ottaen huomioon ryhmän toiminnan jatkumo useissa aliurakkayhtiöissä sekä kesto, sama rikoksen tekotavan toistaminen selkeällä työnjaolla, voidaan todeta vastaajien toimineen yksissä tuumin, syyttäjä katsoo.

Samoja miehiä tuomittu aiemmin kokaiinijutussa

Pääsyytetyn osalta toisena koventamisperusteena syyttäjä mainitsee miehen aiemman rikollisuuden, koska sen ja uuden rikoksen suhde osoittaa syyttäjän mukaan miehessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Pääsyytetty on tuomittu muun muassa vuonna 2017 törkeästä huumausainerikoksesta jutussa, jossa tuomittiin myös pari muuta nyt syytteessä olevaa miestä.

Oikeuden mukaan pääsyytetty piti hallussaan ja myi eteenpäin kokaiinia ja kannabista. Yksi muista syytetyistä kertoi, että mies oli myynyt kokaiinia muun muassa Bandidosin kerhotilassa järjestetyissä juhlissa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka