Aikuistenkin ulkonäköpaineet ovat yleistyneet kulttuurin visualisoiduttua

Ulkonäköpaineet ovat yleisiä paitsi nuorten myös aikuisten keskuudessa. Ulkonäköön liittyy paljon normatiivisia ihanteita, joita suurimman osan ihmisistä on vaikea ohittaa kokonaan. Paineiden on ajateltu koskevan erityisesti naisia, mutta tutkimusten mukaan ne ovat yleistymässä myös miesten keskuudessa, kertoo Itä-Suomen yliopiston sosiologian dosentti ja yliopistonlehtori Sanna Aaltonen.

– Ulkonäköpaineiden yleistymisen taustalla on todennäköisesti kulttuurimme visualisoituminen. Elämme kuvavirrassa ja tuotamme itsekin sisältöä. Tarjolla on yhä enemmän tapoja ulkonäön muokkaamiseen, ja esimerkiksi tosi-tv normalisoi tällaista, Aaltonen kuvailee.

Aaltosen mukaan tietynlaista ulkonäköä pidetään helposti menestyksen ja statuksen symbolina sekä esteettisenä pääomana, josta on mahdollista hyötyä. Suomessa on tutkittu sitä, miten esimerkiksi hyvä fyysinen kunto ja hoikkuus yhdistetään helposti kurinalaisuuteen ja johtajuuteen, kun taas tästä ihanteesta poikkeaviin kehoihin saatetaan liittää jopa epäilyksiä osaamisesta.

Vaikka ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet, Aaltosen mukaan sosiaalisessa mediassa on nähtävissä myös tietynlaista vastapuhetta ja ihanteiden haastamista: moninaisuutta ja esimerkiksi keskustelua kehopositiivisuudesta on entistä enemmän. Osa ihmisistä voi saada tästä apua.

Kehopositiivisuuden tavoitteena on sekä oman että muiden ihmisten kehojen kunnioittaminen ja hyväksyvä suhtautuminen vartaloiden yksilöllisyyteen. Esimerkiksi Instagramista löytyy jo useita suomalaisia julkisia tilejä, joiden sisällössä pääpaino on kehopositiivisuudessa ja perinteistä hoikkuusihannetta haastavassa kuvavirrassa.

Ihanteita aletaan omaksua jo lapsuudessa

Nuoruusikään kuuluu tietynlainen epävarmuus ja intensiivinen oman kehon pohtiminen. Ei voida kuitenkaan sanoa, että aikuisilla olisi välttämättä vähemmän ulkonäköpaineita kuin nuorilla, huomauttaa Aaltonen.

– Aikuistumisen myötä ihmisille tulee uudenlaisia paineita ja entistä enemmän mahdollisuuksia pyrkiä kohti ihanteita: nuoruushan on tavallaan kuin hyödyke, jota kauneusteollisuus meille myy ja jota voimme ostaa.

Ulkonäköpaineet alkavat kehittyä jo lapsuudessa, ja ne syntyvät ihmisen sisäisen maailman ja ympäristön yhteisvaikutuksessa, kertoo erikoispsykologi, psykoterapeutti ja työnohjaaja Nina Pyykkönen.

Pyykkösen mukaan ihmisissä on paljon eroja sen suhteen, kuinka voimakkaasti he mittaavat omaa arvoaan ulkonäkönsä kautta.

Kun kulttuurisia ja kaupallisia ihanteita sisäistetään jo lapsuudessa ja nuoruudessa, myöhemmin niitä ei välttämättä osata enää kyseenalaistaa ja etsitään sen sijaan vikaa omasta itsestä. Voimakkaiden ulkonäköpaineiden taustalla voi olla esimerkiksi lapsuuden turvattomuuden kokemuksia, jotka ovat jättäneet kokemuksen omasta arvosta hauraaksi.

– Ihmisellä voi olla syvällä sisimmässään vahva väittämä, että olen huono enkä kelpaa. Kun tällä mielen rakenteella kohdataan esimerkiksi kaupallisessa mediassa viesti, että tällainen sinun pitäisi olla, jotta kelpaat, se uppoaa todella hyvin, Pyykkönen kuvailee.

Ulkonäköahdistus ei näy päällepäin

Vakavia, toimintakykyä lamaannuttavia ulkonäköpaineita on aikuisilla melko vähän. Sen sijaan epävarmuutta ja vaihtelevaa ahdistusta on todennäköisesti enemmän kuin osataan edes ajatella, toteaa Pyykkönen.

– Ulkonäköahdistushan ei välttämättä näy päällepäin, vaan siitä kärsivä voi vaikuttaa hyvinkin itsevarmalta tai olla hyvinkin viehättävä, Pyykkönen huomauttaa.

Pyykkösen mukaan ulkonäkökompleksit muuttuvat epäterveeksi, kun ajatukset alkavat pyöriä jatkuvasti esimerkiksi selluliitin, lihasten, painon tai nenän muodon ympärillä. Jos ihminen pitää ulkonäköasioita hyvin keskeisinä oman hyvinvointinsa ja onnellisuutensa kannalta, on mahdollista, että taustalla on todellisuudessa jonkinlaisia piileviä syitä pahalle ololle.

Ihmismieli on taitava löytämään ulkoisia syitä asioille, jotka ovat todellisuudessa mielen sisäisiä. Ulkonäköpaineista on Pyykkösen mukaan mahdollista opetella eroon.

– Olennaisinta olisi tulla tietoiseksi median vaikutuksesta – siitä, että meille syötetään epärealistisia kuvia. Voimme myös tietoisesti valita, että emme arvota ihmisiä ulkonäön perusteella tai arvostele ihmisten ulkonäköä. Tämä olisi hyvä opettaa myös lapsille.

Sisäisistä tekijöistä tärkeintä on itsetunnon vahvistaminen, sillä vahva itsetunto suojaa ulkonäköpaineiden tuhoisilta vaikutuksilta. Pyykkösen mukaan hyvät ihmissuhteet, yleinen tyytyväisyys ja koettu arvostus työssä ja vapaa-ajalla vahvistavat oman arvon kokemusta. Itsetunnon vahvistamiseen voi tarvittaessa hakea apua ammattilaiselta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka