Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta pohtineen työryhmän jäsenten keskuudessa on vahvoja näkemyseroja hoitajapulan ratkaisuista.
Poikkihallinnollinen työryhmä sai perjantaina valmiiksi ensimmäiset ehdotuksensa henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi.
Työryhmä ehdottaa muun muassa, että koulutusmääriä lisätään tarvittaessa ja myös koulutuspolkuja nopeutetaan. Työryhmä painottaa, että henkilöstön riittävyydestä ja saatavuudesta tarvitaan jatkuvaa tietoa.
– Tiedon hajanaisuus ja vaikea saatavuus on korjattava. Tilannekuvaa ja ennustetyötä varten tarvitaan pysyvä arviointitoiminto. Tilannekuvan kokoaminen ja ennusteen laatiminen aloitetaan heti, tiedotteessa todetaan.
Henkilöstön motivointi ja työhyvinvoinnin parantaminen ovat työryhmän mukaan tärkeässä roolissa. Lisäksi tarvitaan sujuvaa työnjakoa, digitalisaatiota ja kansainvälistä osaamista.
Työryhmässä ovat mukana keskeiset työmarkkinajärjestöt ja ministeriöt. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelma käynnistettiin marraskuussa 2021.
Työhyvinvointia parannettava
Työryhmän työn tuloksista järjestetyssä tiedotustilaisuudessa työntekijäjärjestöjen edustajat kiinnittivät huomiota sote-alan työhyvinvointiin ja palkkaukseen.
– Kehno työhyvinvointi ja liiallinen kuormitus ovat valitettavasti asioita, jotka ovat kärjistyneet sote-alalla. Ne aiheuttavat sairauspoissaoloja, ja pitkään jatkuessaan ne aiheuttavat myös mielenterveyden ongelmia. On päivänselvää, että jos me saamme työoloja ja työhyvinvointia kohennettua, se lisää myös koko sote-alan vetovoimaa, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n toiminnanjohtaja Maria Löfgren sanoi.
– Pahimmillaan liiallinen työkuorma voi johtaa jopa siihen, että ihminen poistuu lopullisesti eli ajaudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Erittäin huolestuttavaa onkin, että mielenterveyssyyt näyttävät olevan yhä yleistyvä perustelu työkyvyttömyyseläkkeille, Löfgren jatkoi.
Löfgren peräänkuulutti rahoituksellisia ohjausvälineitä, joilla kannustettaisiin sote-työpaikkoja parantamaan työhyvinvointia.
– Jos esimerkiksi sairauspoissaolojen ja mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän väheneminen otettaisiin huomioon rahoituksessa, siitä tulisi kullekin alueelle kannustin, joka ohjaisi innovoimaan niitä keinoja, jolla sillä kyseisellä alueella saataisiin työhyvinvointia vietyä eteenpäin, Löfgren sanoi.
Löfgren korosti, että tällainen "rahoitusporkkana" aiheuttaisi myös mittavia säästöjä, kun se vähentäisi poissaolokustannuksia.
"Katastrofaalinen saatavuustilanne"
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola piti sote-alan henkilöstön saatavuustilannetta katastrofaalisena ja korosti kiirettä löytää ratkaisuja. Hänen mukaansa tilanteen ratkaisemiseksi pitää löytää lisää rahaa, sillä ilman sitä ratkaisuja ei voida löytää.
– Hoitajapulan ratkaisemiseksi on keinoja, jos niitä halutaan käyttää: palkkaus, työnkuva ja työolojen parantaminen merkittävästi, Paavola sanoi.
– Pula hoitajista ei tule millään lailla helpottumaan tulevaisuudessakaan, jos näitä alan epäkohtia ei korjata, Paavola jatkoi.
Paavola korosti, että hoitajamitoituksen tulee olla kunnossa muuallakin kuin vanhustenhoidossa, missä siitä on säädetty lailla.
– Kun liian pienellä henkilökunnalla yritetään pyörittää toimintaa, se työntää ihmisiä aina alalta pois, Paavola painotti.
Paavolan mukaan sote-alan opintojen aloituspaikkojen lisääminen ei ole ratkaisu hoitajapulaan.
– Aloituspaikkoja on tarpeeksi. Ongelmana on, että opiskelija keskeyttää opinnot kun toteaa, ettei sovi alalle tai että ala ei ole se, miksi hän sitä luuli, Paavola sanoi.
Myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korosti puheenvuorossaan, että alan palkkaus täytyy saada kuntoon, jos halutaan parantaa henkilöstön saatavuutta.
Sote-alan mollaaminen lopetettava
Työnantajapuolella tilanne nähtiin toisenlaisessa valossa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen korosti kaikkien alan toimijoiden yhteisvastuullisuutta siinä, minkälainen kuva sote-alasta annetaan ulospäin.
– Se vaikuttaa meidän näkemyksemme mukaan selkeästi alan houkuttelevuuteen ja työn arvostukseen. Me KT:ssa vetoamme kaikkiin osapuoliin siinä, että me teemme töitä hartiavoimin yhteisvastuullisesti emmekä omaa alaamme kohtuuttomasti mollaa julkisuudessa, Jalonen sanoi.
Jalonen muistutti, että työmarkkina-asiat eivät kuulu työryhmän toimialaan, vaan palkoista ja muista työehdoista neuvotellaan työehtosopimusneuvotteluissa.
Jalonen piti sote-alan koulutuspaikkojen lisäämistä yhtenä ratkaisuna hoitajapulaan. Hän kiitteli pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta koulutuspaikkojen lisäämisestä, mutta korosti, että niitä tarvitaan vielä lisää.
Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen sanoi olevansa pettynyt työryhmän toimintaan ja toivoi ryhmältä jatkossa suurempaa kunnianhimoa.
– Vaikuttavien tulosten aikaansaaminen on käytännössä mahdotonta, koska kaikille toimenpiteille pitäisi olla työryhmän yksimielinen tuki. Meillä ei taida olla sellaisia ratkaisuja, joita kaikki tukisivat, Laitinen sanoi.
Laitisen mukaan hoitajapulaa voitaisiin helpottaa muun muassa tarpeettomasta mitoitus- ja pätevyyssääntelystä luopumisella. Laitinen toivoo myös näyttökoetta, jolla voitaisiin helpottaa ulkomaisten työntekijöiden rekrytointia.