Lemmikkieläimiin kohdistuvia laiminlyöntejä ja rikoksia tulee aiempaa enemmän päivänvaloon – kiireelliset toimet usein tarpeen

Eläinsuojeluvalvonnan tehtävistä yhä suurempi osa kohdistuu seura- ja harrastuseläimiin. Eläinsuojelujärjestöistä esimerkiksi Kissojen Katastrofiyhdistys pelastaa maaseudulta ja asunnoista laumoja, jotka kärsivät usein nälästä ja kivuliaista sairauksista.

Vuonna 2020 epäilyyn perustuvista eläinsuojeluvalvonnan tarkastuksista jo runsaat 70 prosenttia kohdistui lemmikkieläimiin ja hevosiin.

– Vielä kymmenen vuotta sitten enemmistö tarkastuksista kohdistui tuotantoeläimiin, mutta sen jälkeen suhde kääntyi päinvastaiseksi. Seura- ja harrastuseläimiin kohdistuvat tarkastukset ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa, kertoo eläinlääkäri, väitöskirjatutkija Elli Valtonen.

Vuonna 2020 tarkastuksista kohdistui lemmikkieläimiin noin 4 600, hevosiin noin 500 ja tuotantoeläimiin noin 2 000.

Seura- ja harrastuseläinten osuus korostuu myös eläinsuojelurikosten tuomioissa. Käräjäoikeuksien antamista tuomioista vuosina 2011–2021 kaksi kolmasosaa koski seura- ja harrastuseläimiä.

Miksi ilmoituksia lemmikkieläimistä on tehty kiihtyvää tahtia? Valtosen mukaan tähän vaikuttaa se, että kuntiin on saatu vuodesta 2009 eläinsuojeluvalvontaan erikoistuneita virkaeläinlääkäreitä lakiuudistuksen myötä.

– Valvontaan on ohjattu resursseja ja ihmiset ovat oppineet tekemään ilmoituksia myös hädässä olevista lemmikkieläimistä. Voisi ajatella myönteisesti, että ihmiset eivät hyväksy eläinten huonoa kohtelua vaan haluavat puuttua siihen.

Ongelmat kärjistyvät

Valtonen tekee Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan väitöstä eläinsuojeluvalvonnasta ja -rikoksista. Hän on itse työskennellyt 10 vuotta virkaeläinlääkärinä eläinsuojeluvalvonnassa.

Suurin osa eläinsuojeluilmoituksista tehdään koirista.

– Kuitenkin tarkastuksissa havaitaan usein muitakin eläinlajeja, kuten kissoja ja muita pienikokoisia lemmikkieläimiä, jopa kolme kertaa niin usein kuin niistä tulee ilmoituksia. Tarkastukset paikan päällä ovat tärkeitä, jotta myös apua tarvitsevat pienet ja äänettömät eläimet löytyisivät.

Usein lemmikkieläinten tilanne on päässyt huonoksi.

– Pääkaupunkiseudulla tehtävissä tarkastuksissa, joissa havaitaan epäkohtia, ryhdytään yli puolessa kiireellisiin toimiin, kuten uudelleen sijoittamiseen tai lopettamiseen.

Ongelmat kärjistyvät osittain siksi, että lemmikkien pitoon ei kohdistu vastaavaa säännönmukaista valvontaa kuin ammattimaiseen eläintenpitoon.

Rikokset sukupuolittuneita

Tuomioissa erottuvat muun muassa lemmikkieläimiin kohdistuvat väkivaltarikokset sekä laajamittaiset eläinsuojelurikokset, jotka koskevat vähintään 15:tä eläintä ja kestävät ainakin kaksi kuukautta tai ovat toistuvasti oikeudessa. Valtosen havaintojen mukaan rikokset ovat sukupuolittuneita: väkivalta on useammin miesten ja laajamittaiset teot sekä passiiviset laiminlyönnit naisten tekemiä.

Laajamittaisessa teossa voi olla kyse niin sanotusta eläinten keräilystä. Se on eräs alalaji pakonomaisesta keräilystä, joka löytyy myös psykiatrisesta tautiluokituksesta.

– Ihminen ei voi lakata ottamasta lisää eläimiä tai sitten antaa niiden lisääntyä eikä näe eläinten pahoinvointia. Joskus taas ihminen ei uupumuksen takia kykene hallitsemaan eläinten lisääntymistä asuintiloissa, ja tilanne lähtee käsistä. Laajamittaisuuden tunnusmerkit täyttyvät myös pentutehtailussa.

Sisäsiittoisuus sairastuttaa

Kissojen Katastrofiyhdistys KKY on löytänyt kodin jo yli 10 000 kissalle. Useimmat ovat olleet kodinvaihtajia tai peräisin kissapopulaatioista eli hallitsemattomasti lisääntyvistä laumoista, mutta myös eläinsuojelutapauksia tulee jonkin verran.

Pelastetut eläimet kärsivät usein nälästä ja sairauksista, kuten tuskallisista hammasongelmista. KKY:n puheenjohtaja Marko Kaitala muistuttaa, että turhan kivun ja kärsimyksen tuottaminen eläimelle on lain mukaan rikos.

Viimeisin isompi pelastusoperaatio, jossa Kaitala oli mukana, tehtiin yli 10 kissan populaatiolle haja-asutusalueella. Omaiset olivat huolestuneet tilanteesta ja ottivat yhteyttä

– Kissat olivat leikkaamattomia ja oli odotettavissa, että niiden määrä tuplaantuisi lyhyen ajan sisällä.

Eläimet olivat yllättävän hyväkuntoisia. Kaitala arvelee syyksi sen, että laumassa ei ollut vielä sisäsiittoisuutta, mikä altistaa monille terveysongelmille kuten vastustuskyvyn puutteelle. Eräs esimerkki sisäsiittoisuudesta ovat niin sanotut laivakissat, joilla on mutaationa ylimääräisiä varpaita.

Sisäkissojen populaatioissa eläimet eivät pysty toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä.

– Kissat tarvitsevat oman reviirin, rauhallisen ruokapaikan ja vessan. Perustarpeet eivät toteudu, jos asunnossa on liian paljon kissoja.

Sisäkissoille on yleensä helppo löytää uusi koti, mutta aroille ulkokissoille se on mutkikkaampaa. Kaitalan mukaan yhdenkään kissan kanssa ei ole kuitenkaan tullut seinä vastaan kesyyntymisen suhteen. Jos viimeiseen vaihtoehtoon eli eutanasiaan päädytään, syynä on kissan heikko terveys.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka