Päätoimittajien yhdistys (PTY) muistuttaa kannanotossaan, että media ei ole mielenosoituksissa osapuoli. PTY:n mukaan sekä mielenilmaukset että vapaa media kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan.
Helsingissä viikonloppuna järjestetyssä Convoy Finland -mielenosoituksessa toimittajat kokivat häirintää. Toimittajia esimerkiksi uhkailtiin ja heidän työvälineitään riistettiin. Häirintää kokivat Päätoimittajien yhdistyksen mukaan erityisesti kuvausryhmät ja live-toimittajat.
– On kaikkien etu, että toimittajat voivat tehdä työnsä rauhassa ja kertoa sekä mielenosoitusten vaatimuksista että tapahtumien kulusta. Vain ammattimainen media tavoittaa koko yleisön, sanoo PTY:n puheenjohtaja ja STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tiedotteessa.
PTY:n mukaan suomalaiseen kulttuuriin myös kuuluu toisten työn ja turvallisuuden kunnioittaminen. Yhdistys kertoo toivovansa, ettei viikonlopun mielenosoituksessa tapahtuneiden välikohtausten kaltaisia tilanteita enää nähtäisi.
– Vetoamme kaikkiin mielenosoitusten järjestäjiin, että he ottaisivat huomioon median työskentelymahdollisuudet ja kannustaisivat osanottajia asialliseen käytökseen. Silloin myös mielenilmausten viesti välittyy yleisölle asti, Holopainen sanoo.
Eilen myös Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho otti Twitterissä kantaa häirintään. Ahon mukaan on kaikkien etu, että journalistit voivat tehdä työtään mielenosoituksissa ilman väkivallan ja uhkailun vaaraa.
Oikeustoimittajien pj: Poliisin päätös salata protestin järjestäjä selvästi virheellinen
Helsingin poliisi kieltäytyy edelleen julkisuuslakiin vedoten luovuttamasta tietoja Convoy-mielenosoituksen järjestäjästä. Keskustelu mielenosoituksen järjestäjän nimen julkisuudesta virisi jo viikonlopun aikana Twitterissä .
Helsingin poliisin viestinnästä kerrotaan, että Convoy-mielenosoituksen järjestäjä on yksityishenkilö, minkä vuoksi julkisuuslaki poliisin tulkinnan mukaan kieltää järjestäjän nimen kertomisen. Poliisin mukaan se voi kertoa mielenilmauksen järjestäjän, jos kyseessä on järjestö, yhdistys tai muu oikeushenkilö. Poliisi vetoaa asiassa lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta .
– Tämän pohjalta mielenosoitusilmoituksen ilmoittajan henkilötiedot ovat salassa pidettäviä. (Lain) pykälässä 32 listataan salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat esimerkiksi henkilön poliittinen vakaumus, elintavat, henkilön yksityiset mielipiteet ja osallistuminen yhdistystoimintaan, poliisin viestinnästä kommentoitiin STT:lle lähetetyssä sähköpostissa.
Viestinnän mukaan poliisin linja nimen julkistamisesta ja julkisuuslain tulkinnasta on selvittelyssä.
Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja ja Ilta-Sanomien rikos- ja oikeusasioiden erikoistoimittaja Rami Mäkinen sanoo STT:lle, että poliisin linja on selvästi virheellinen. Hänen mukaansa kyse on poliisin omasta tulkinnasta, joka on aiemman, vakiintuneen laintulkinnan vastainen.
– Kyse ei ole yksityisasiasta, jos olet julkisen mielenosoituksen vastuullinen järjestäjä. Tämä sama periaate pätee yhdistysrekisterissä. Vaikka yhdistyksen jäsenyys ei sinällään ole julkinen tieto, niin kyllä yhdistyksen vastuuhenkilöt, kuten puheenjohtaja, ovat julkista tietoa. Tämä perustuu heidän vastuuasemaansa.
– Logiikka on täysin selvä, ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää.
Myös prosessioikeuden dosentti ja asianajaja Markku Fredman totesi Twitterissä pitävänsä poliisin mielenosoituksista esittämää laintulkintaa kestämättömänä.
Poliisi salasi aiemmin jengijäsenyyden yksityisyyden suojaan vedoten
Mäkisen mukaan Convoy-mielenosoitukseen liittyvä keskustelu on yksi ilmentymä yksityisyydensuojaan liittyvistä tulkinnoista, joita poliisihallinnossa on viime vuosina harjoitettu.
Hänen mukaansa mielenosoituksen järjestäjän salaamista perustellaan samalla lain kohdalla, jolla poliisi vielä vähän aikaa sitten perusteli rikollisjengin jäsenyyden salaamista esimerkiksi esitutkintapapereissa.
– Tämä oli virheellinen laintulkinta, jota poliisi harjoitti useita vuosia, haitaten samalla merkittävästi jengirikollisuudesta uutisointia ja yleisön tiedonsaantia siitä, Mäkinen sanoo.
Poliisin linjauksia on puitu korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) asti. KHO linjasi viime vuonna, että keskusrikospoliisi ei olisi saanut salata esitutkintamateriaalista rikollisjengiin kuuluneiden epäiltyjen nimiä.
---
Ilta-Sanomat on osa Sanoma-konsernia, joka on STT:n enemmistöomistaja.