Sisäministeriö laatii rahoitusvajeesta kärsineelle poliisille tervehdyttämissuunnitelman

Sisäministeriö jatkaa poliisin rahoituksen perkaamista viime viikolla asiasta jätetyn selvityksen jälkeen.

Kansliapäällikkö Kirsi Pimiä kertoo, että ministeriö on selvityksen jälkeen käynnistänyt poliisin kokonaisvaltaisen tervehdyttämissuunnitelman laatimisen. Sen tavoitteena on ennen kaikkea turvata poliisin toiminta ja palvelut pitkällä aikavälillä sekä toisaalta vahvistaa ihmisten luottamusta poliisin työhön

Asiaa pohdittiin Pimiän mukaan jo viime syksynä, jolloin virisi keskustelu poliisin rahoituksen riittävyydestä. Viime viikolla valmistunut selvitys tarjosi hänen mukaansa asiaan monia elementtejä.

Viime viikolla luovutetun selvityksen tilasivat sisä- ja valtiovarainministeriö. Ministeriöiden virkakunnat keskustelevat ensi kertaa yhdessä selvityksen ehdotuksista tänään torstaina, Pimiä kertoo.

Selvityksen laativat maaneuvos Timo Kietäväinen sekä professorit Lasse Oulasvirta ja Roope Uusitalo. He ehdottivat poliisille esimerkiksi omaa talous- ja hallintoasioiden yhteistyöryhmää, joka koostuisi molempien ministeriöiden ja Poliisihallituksen virkamiehistä. Tarkoitus olisi parantaa muun muassa poliisin menokehityksen ennakointia ja läpinäkyvyyttä.

– Pohdimme myös tämän yhteistyöryhmän rakennetta ja mitä hyötyjä se toisi yhteistyöhön, joka on jo tällä hetkellä menossa, Pimiä sanoo.

Viime viikolla julkaistu selvitys nosti esille useita ongelmia poliisin rahoituksesta. Sen mukaan poliisitoimintaa paikataan säännöllisesti pääosin määräaikaisella lisärahoituksella. Lisäksi poliisi on kattanut poliisimäärän ylläpitoon myönnetyllä lisärahoituksella toimitila- ja ict-kustannusten kasvua.

Hallinto- ja palvelurakenne perataan

Pimiä painottaa, että suunnitelman laatiminen on vasta alussa.

Ministeriön poliisiosastoa johtavan Tomi Vuoren mukaan tervehdyttämissuunnitelmaa tehtäisiin yhdessä poliisin kanssa. Suunnitelmassa käytäisiin hänen mukaansa läpi isot rahareiät alkaen toimitiloista ja myös tuoreessa selvityksessä puhuttaneista ict-menoista. Vuori luonnehti ict-menoja poliisin akilleenkantapääksi.

– Osa asioista on valtioneuvoston käsissä ja osa poliisin itsensä käsissä. Nämä on tietysti järkevää nivouttaa toisiinsa, Vuori sanoo.

Pimiä sanoo, että suunnitelma sisältäisi hallinnossa paljon kehittämisaikeita. Myös hallinto- ja palvelurakennetta on tarkoitus perata, mikä voisi tarkoittaa nykyisiin toimipisteisiin puuttumista.

Kansliapäällikkö nosti esille yhden viraston mallin, josta on lausuntokierroksella Poliisihallituksen teettämä esiselvitys. Poliisi ilmoitti selvityksestä viime syksynä samassa yhteydessä, jolloin se kertoi yt-neuvotteluiden aloittamisesta. Neuvottelut loppuivat poliisille myönnetyn lisärahoituksen jälkeen.

Osastopäällikkö Vuori nosti esille myös esitutkintapakon tarkastelun. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen pohti tammikuussa Helsingin Sanomien haastattelussa pakon osittaista purkamista, jos poliisi ei saa riittäväksi katsomaansa rahoitusta.

Idea ei ole uusi. Kolehmainen on väläyttänyt pakosta luopumista ainakin jo vuonna 2016.

Ei kommenttia uhasta

Vuori kommentoi torstaina myös poliisiin kohdistunutta uhkaa, tosin vähäsanaisesti.

Osastopäällikkö sanoi, että poliisi on velvollisuuksiensa mukaisesti informoinut ministeriön johtoa, mutta asia itsessään kuuluu Poliisihallitukselle. Hän piti valitettavana, ettei se ole voinut avata asiaa enempää.

– Ymmärrän hämmennyksen, mutta poliisilla on peruste tälle toiminnalle. Toivottavasti he pystyvät jatkossa asiaa avaamaan, mutta meillä ei ole mahdollisuutta enempää kommentoida.

Poliisi tiedotti viime viikon torstaina tehostaneensa varautumista siihen itseensä kohdistuvan uhan vuoksi. Tällä viikolla poliisi on kertonut uhan lieventyneen. Uhan luonnetta se ei ole missään vaiheessa kommentoinut.

Paperittomien asema odottaa ohjausta

Sisäministeriön toimittajille torstaina järjestämässä tilaisuudessa nousi esille myös ministeriön toinen keskeinen hallinnonala eli maahanmuutto.

Ministeriön tähtäimessä on tehdä vuonna 2004 voimaan tulleen ulkomaalaislain ensimmäinen kokonaisuudistus seuraavan hallituskauden aikana.

– Meillä sisäministeriössä on meneillään hanke, jossa valmistellaan tavoitteita tulevaa kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä maahanmuuttopolitiikkaa varten. Toivomuksena on, että seuraava hallitus kirjaisi sen ohjelmaansa, Pimiä sanoi.

Pimiä arvioi, että Suomi on kasvamassa maahanmuuttomaaksi. Hänen mukaansa työperäisten oleskelulupien hakemusten määrä on kasvanut merkittävästi koronapandemiasta huolimatta. Hän kuvaili tutkijoiden ja opiskelijoiden maahanpääsyä nopeuttavaa D-viisumihanketta ministeriön kannalta merkittäväksi.

Turvapaikkahakemusten määrä sen sijaan on ollut matalalla, vaikka tilanteen kehitys pandemian jälkeen on epävarmaa.

Ministeriön ehdotus 3 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ihmisen kohtalosta on sen sijaan vielä auki. Viime viikolla ministeriö ehdotti henkilöiden oleskelun laillistamista kertaratkaisuna.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kannatti selvityksen mukaista kertalaillistusta, mutta kahden suurimman hallituspuolueen SDP:n ja keskustan riveistä ehdotusta vastustettiin tuoreeltaan. Oppositiosta selvitystä on kritisoitu jo valmisteluvaiheessa.

– Odotamme poliittista ohjausta siitä, miten selvityksen kanssa mennään eteenpäin. Jos mentäisiin, olisi joka tapauksessa vielä todella paljon töitä tehtävänä, ministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö Minna Hulkkonen sanoi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka