Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Putin kertoi tunnustavansa Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi maanantaina Saksan liittokanslerille Olaf Scholzille ja Ranskan presidentille Emmanuel Macronille olevansa aikeissa tunnustaa Itä-Ukrainan Luhanskin ja Donetskin separatistialueiden itsenäisyyden.

Putinin kanssa keskustelleet Scholz ja Macron olivat Kremlin mukaan ilmaisseet puhelimessa pettymystään siitä, että Putin on päättänyt tunnustaa separatistialueiden itsenäisyyden.

Niin sanotut Donetskin kansantasavalta ja Luhanskin kansantasavalta ovat itse julistautuneet itsenäisiksi. Separatistihallintoja ylläpitää tosiasiassa Venäjä.

Alueiden johtajat vetosivat Putiniin maanantaina itsenäisyyden tunnustamiseksi. Donetskin separatistijohtaja Denis Pushili pyysi Putinia myös harkitsemaan mahdollista ystävyyssopimusta alueen kanssa. Sopimukseen kuuluisi puolustusyhteistyötä.

Separatistijohtajien pyyntöjä käsiteltiin Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksessa, joka esitettiin maanantaina Venäjän valtiontelevisiossa. Lähetys ei ollut suora.

Separatistialueiden avoin tukeminen voi olla loppu jo valmiiksi heikolla pohjalla olleille suunnitelmille rauhan saamiseksi alueelle, ja se voi lisätä ennestään todennäköisyyttä sille, että Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Minskin sopimusten pohja putoaa pois Putinin tunnustaessa Luhanskin ja Donetskin itsenäisyyden. Näin arvioi muun muassa Suomen Moskovan-suurlähettiläänä toiminut Hannu Himanen.

– Päällimmäisenä se voisi viitata siihen, että Venäjän joukot, joita on nyt suuressa määrin ja korkeassa valmiudessa kerätty Ukrainan rajan lähelle, työntyisivät näille alueille avoimesti ja täydellä voimallaan, Himanen arvioi STT:lle.

Prosessi voisi edetä hänen arvionsa mukaan niin, että Venäjän itsenäisiksi tunnustamien valtioiden johto pyytäisi sotilaallista apua Venäjältä ja apu tulisi välittömästi. Sen jälkeen Venäjän joukot etenisivät nopeasti tulitaukolinjalle.

– Sanomalla ei Minskin sopimuksiin pohjautuvalle poliittiselle ratkaisulle Kreml sulkee ovet diplomatialle ja luo tekosyyn sodalle, Viron pääministeri Kaja Kallas puolestaan kommentoi maanantaina Twitterissä.

Minskin sopimuksilla viitataan aselepoon Itä-Ukrainassa tähdänneisiin sopimuksiin, joita ei pantu koskaan täytäntöön.

Himasen mukaan on vaikea tulkita, mitä separatistialueiden itsenäisyyden tunnustaminen merkitsisi, koska peli on osa Venäjän käsikirjoitusta, jota muut eivät tunne.

– En ole sotilas, mutta järkeni sanoo, että jos Venäjän joukot pääsevät tulitaukolinjalle, paranevat Venäjän asevoimien sotilaalliset edellytykset käynnistää hyökkäys muun Ukrainan alueelle kohti Kiovaa merkittävästi.

– Päivän mittaan on jopa vaadittu, että Venäjän pitäisi tunnustaa Luhanskin ja Donetskin alueet kokonaisuudessaan. Se laajentaisi alueen lähes kolminkertaiseksi. Tilanne muodostuisi erittäin vaaralliseksi, ja täysimittaisen sodan mahdollisuus kasvaisi.

EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell kertoi maanantaina aikovansa ehdottaa pakotteita Venäjän tunnustaessa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden. Pakotteiden langettamisesta päättävät EU-ulkoministerit.

Vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa. Venäjän tukemat separatistit ovat sotineet ukrainalaisjoukkoja vastaan jo kahdeksan vuoden ajan.

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.