Putin määrää sotilaita Itä-Ukrainan separatistialueille – presidentin mukaan sotilaat "lähtevät turvaamaan rauhaa"

Muun muassa Suomi on tuominnut Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamisen. Presidentinkanslian mukaan Venäjän toimet loukkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on määrännyt sotilaita Itä-Ukrainan separatistialueille, joiden itsenäisyyden presidentti tunnusti aiemmin maanantaina. Putinin mukaan sotilaat "lähtevät turvaamaan rauhaa".

Kahdessa erillisessä määräyksessä Putin ohjaa puolustusministeriönsä vastaamaan "rauhan ylläpitämisestä" Luhanskissa ja Donetskissa.

Venäjän on jo hyvän aikaa pelätty suunnittelevan uutta hyökkäystä Ukrainaan. Suurvalta on koonnut Ukrainan läheisyyteen mittavan määrän sotilaita ja raskasta sotakalustoa. Separatistialueiden tunnustamisen on niin ikään pelätty kärjistävän kriisiä entisestään.

Useiden länsimaiden edustajat ovat jo tuominneet Putinin päätöksen tunnustaa niin kutsuttujen Luhanskin ja Donetskin kansantasavaltojen itsenäisyys.

Myös Suomi tuomitsi Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet. Tasavallan presidentin kanslian julkaiseman Suomen lausunnon mukaan Itä-Ukrainan separatistialueiden tunnustaminen rikkoo vakavasti Minskin sopimuksia.

Lausunnon mukaan Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.

Luhanskin ja Donetskin tunnustamisen lisäksi Putin solmi maanantaina uutistoimisto AFP:n mukaan avunantosopimukset separatistijohtajien kanssa.

Putin allekirjoitti separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamista koskevan määräyksen noin tunnin kestäneen televisioidun puheensa yhteydessä. Putinin mukaan päätös itsenäisyyden tunnustamisesta olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.

BBC:n mukaan Putin kertoi pyytäneensä Venäjän parlamenttia ratifioimaan päätöksen niin pian kuin mahdollista.

Presidentti vaati myös Ukrainaa lopettamaan välittömästi "sotatoimet", joihin Venäjä väittää Ukrainan syyllistyneen Ukrainan itäosassa.

– Muuten kaikki vastuu mahdollisesta verenvuodatuksen jatkumisesta on täysin Ukrainassa valtaa pitävän hallinnon kontolla, Putin lisäsi.

Länsimaissa on pelätty Venäjän yrittävän oikeuttaa hyökkäyksen Ukrainaan valheellisten väitteiden avulla ja voivan lavastaa ukrainalaishyökkäyksiä tekosyynä sodalle.

Ukraina on kiistänyt Venäjän viimeaikaiset väitteet muun muassa rajan yli pyrkivistä sabotoijista ja rajavartioaseman tuhoamisesta. Ukrainan ulkoministeri vaati maanantaina Venäjää pysäyttämään "valhetehtaansa".

Putinin polveilevaa puhetta seurasivat muun muassa yhdysvaltalainen uutiskanava CNN, brittilehti Guardian ja Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Mittava osa Putinin puheesta oli omistettu listaukselle väitetyistä Venäjän kokemista vääryyksistä. Separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamisen alla Putin puhui muun muassa Ukrainan ja Venäjän jaetusta historiasta.

Puheessaan Putin arvioi esimerkiksi, ettei Ukrainalla ole ikinä ollut valtiollista perinnettä. Hän väitti, että modernin Ukrainan loi Venäjä, tarkemmin kommunistisen Venäjän bolshevikit, ja prosessi alkoi pian vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.

Venäjä joutui sen sijaan presidentin mukaan ryövätyksi, kun Neuvostoliitto romahti. BBC:n mukaan Putin on puhunut tästä aiemminkin ja kertaalleen esimerkiksi kutsunut Neuvostoliiton romahtamista geopoliittiseksi katastrofiksi.

CNN:n mukaan Putin julkaisi jo viime kesänä esseen Ukrainan ja Venäjän historiasta. Kyseisen kirjoituksen koettiin laajasti olevan tekosyy paineiden lisäämiselle Ukrainan suuntaan.

Vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa. Venäjän tukemat separatistit ovat sotineet ukrainalaisjoukkoja vastaan jo kahdeksan vuoden ajan.

Aselepoon Itä-Ukrainassa tähdänneiden Minskin sopimusten pohja putoaa pois Putinin tunnustaessa Luhanskin ja Donetskin itsenäisyyden, arvioi muun muassa Suomen Moskovan-suurlähettiläänä toiminut Hannu Himanen.

– Päällimmäisenä se voisi viitata siihen, että Venäjän joukot, joita on nyt suuressa määrin ja korkeassa valmiudessa kerätty Ukrainan rajan lähelle, työntyisivät näille alueille avoimesti ja täydellä voimallaan, Himanen arvioi STT:lle.

Venäjä on vaatinut viime aikoina länneltä niin kutsuttuja turvallisuustakuita muun muassa siitä, ettei sotilasliitto Nato laajentuisi enempää itään.

Puheessaan Putin väitti, että Ukrainan liittyminen sotilasliitto Natoon olisi suora uhka Venäjän turvallisuudelle. Lisäksi hän väitti Naton jättäneen Venäjän turvallisuushuolet huomiotta.

Hän väitti myös Ukrainan olevan Yhdysvaltain hallinnassa oleva nukke ja syytti ukrainalaisviranomaisia korruptiosta. Putin ei kuitenkaan esittänyt todisteita kummallekaan väitteelle.

– Olen varma, että minulla on Venäjän kansan tuki. Kiitos, Putin päätti puheensa.

Putinin päätös tunnustaa Luhanskin ja Donetskin separatistialueiden itsenäisyys rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta, sanovat EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Kaikki kolme julkaisivat samansisältöisen tviitin, jonka mukaan EU ja sen kumppanit reagoivat Putinin päätökseen yhtenäisesti, tiukasti ja päättäväisesti osoittaen solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan.

Päätös rikkoo EU-johtajien mukaan myös Ukrainan alueellista koskemattomuutta sekä Minskin sopimuksia.

Borrell kertoi jo aiemmin maanantaina, että hän aikoo ehdottaa pakotteita, jos Venäjä päättää tunnustaa Donetskin ja Luhanskin itsenäisyyden. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi aiemmin oletuksena olevan, että EU vastaa nopeasti, jos Venäjä tunnustaa alueiden itsenäisyyden.

Yhdysvallat sen sijaan kertoi jo aikovansa asettaa pakotteita Itä-Ukrainan Luhanskin ja Donetskin separatistialueille.

Valkoisen talon tiedottajan Jen Psakin mukaan presidentti Joe Biden antaa määräyksen, joka kieltää yhdysvaltalaisia esimerkiksi käymästä kauppaa tai tekemästä uusia investointeja Luhanskin ja Donetskin alueille.

Psakin mukaan Yhdysvaltain nyt julkistamat pakotteet ovat erillisiä laajemmista pakotteista, jotka länsimaat asettaisivat, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi niin ikään tuomitsevansa Putinin päätöksen tunnustaa separatistialueiden itsenäisyys. Stoltenbergin mukaan päätös heikentää entisestään Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sekä rapauttaa pyrkimyksiä konfliktin ratkaisemiseksi.

Putinin päätös rikkoo myös Minskin sopimuksia, Stoltenberg sanoi lausunnossaan.

Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron tuomitsi Venäjän toimet ja kehotti EU:ta sopimaan uusista Venäjän vastaisista pakotteista.

Lisäksi presidentinkanslia kertoi Macronin vaativan, että YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuisi hätäkokoukseen.

Ukraina pyysi YK:n turvallisuusneuvoston pikaista kokoontumista kriisin käsittelemiseksi jo aiemmin päivällä, ennen kuin Putin oli allekirjoittanut määräyksiään.

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka