Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hyökkäys Ukrainaan muuttaa Suomen Venäjä-suhteita, arvioi presidentti Niinistö: "Juuri tähän hätään ei ole puhuttavaa"

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttaa Suomen suhteita itänaapurinsa kanssa, arvioi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

– Se tietysti vaikuttaa kansainväliseen tilanteeseen ja heijastuu tietysti myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, se on selvä asia. Mitä sitten tulee meidän Venäjä-suhteeseemme, kyllä tämä tietysti siirtää sen toiselle tasolle.

Niinistö kommentoi asiaa torstaiaamuna tiedotustilaisuudessa, jossa Suomen poliittinen johto tuomitsi Venäjän sotatoimet. Hän totesi, että ennakkovaroituksista huolimatta "tämä aamu on ollut meille kaikille järkytys".

– Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.

Hän uskoo, että Venäjän sotilaallisista toimista Ukrainassa on nähty vasta alkusoittoa.

Kaikkonen: Hyökkäys nopea ja voimakas

Niinistö kävi Ukrainan tilannetta läpi yhdessä pääministeri Sanna Marinin (sd.), puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kanssa Presidentinlinnassa. Presidentillä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisella ministerivaliokunnalla (tp-utva) oli ennen tilaisuutta yhteiskokous.

Puolustusministeri Kaikkonen sanoi, että Ukrainassa käynnissä olevan laajamittaisen hyökkäyksen yksityiskohdat vielä tarkentuvat. Jo nyt on kuitenkin nähty, että Venäjän sotilaallinen operaatio ei rajoitu vain Donbassin alueelle eli Itä-Ukrainaan, jossa Venäjä aiemmin tunnusti kahden tukemansa separatistialueen itsenäisyyden.

– Venäjä vaikuttaa pyrkivän nopealla ja voimakkaalla hyökkäyksellä lamauttamaan Ukrainan sotilaallisen suorituskyvyn ja puolustustahdon sekä ottamaan haltuun strategisesti merkittäviä kohteita, hän sanoi.

Kaikkosen mukaan turvallisuustilanne tulee jatkumaan jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Hän muistuttaa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.

Niinistön mukaan on hyvin ymmärrettävää, että moni suomalainenkin tuntee nyt pelkoa. Myös hän kuitenkin korosti, että uhka ei nyt kohdistu Suomeen.

Sisäministeriö valmistautuu pakolaisiin

Tilaisuudessa käsiteltiin Suomen apua Ukrainalle. Suomessa arvioidaan, millä tavoin tukea Ukrainalle voidaan lisätä.

– Tietenkin rahallista tukea tullaan lisäämään, mutta myös materiaalisen tuen mahdollisuutta tullaan laajasti kartoittamaan, Marin sanoi.

Pääministerin mukaan sisäministeriö varautuu siihen, että myös Suomeen kohdistuu tarvetta vastaanottaa pakolaisia Ukrainasta. Pääministerin mukaan on mahdollista, että nähdään isojakin määriä pakolaisia.

Kaikkonen kommentoi materiaaliapua sanomalla, että tällaisessa jännitteisessä tilanteessa omatkin varastot on syytä pitää kunnossa.

Ulkoministeri Haaviston mukaan tilanne Ukrainassa on äärimmäisen vakava. Haavisto kertoi ajatustensa olevan ukrainalaisten luona ja muistutti kaikkien tietävän, mitä sota merkitsee siviileille. Haaviston mukaan Venäjän sotilaalliset toimet saattavat johtaa pakolaisuuteen Ukrainasta kohti Euroopan unionia ja vaikuttavat siten Suomeenkin.

Pakotteiden vaihtoehto sotatoimet

Niinistö korosti kansainvälisen yhteisön tuomitsevan Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa.

– Dialogi ei toiminut vaikka neuvotteluja käytiin pitkään ja sinnikkäästi. Nyt on sitten toinen tie. Yhdysvallat ja EU keskustelevat tänään sanktioista eli toisen tien vastauksesta, Niinistö kertoi.

Niinistöllä ei ole suunnitteilla uutta yhteydenpitoa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Presidentit ovat keskustelleet viimeksi tammikuun loppupuolella.

– Kyllä se taitaa olla nyt niin, ettei juuri tähän hätään ole puhuttavaa. En usko, että tilanne siitä paljoa paranisi.

Pääministeri sanoi, että Venäjän toimet tuomitaan laajasti, niin Suomen, Euroopan unionin kuin kansainvälisenä yhteisön puolesta. Eurooppa-neuvosto kokoontuu tänään käsittelemään pakotteita Venäjää vastaan.

Marin myös puolusti pakotteiden käyttöä, vaikka niiden uhka ei ole pysäyttänyt Venäjää toimimasta.

– Mikä on vaihtoehto taloudellisille pakotteille? Se on sotilaallinen toiminta. Se johtaisi tilanteen vakavoitumiseen ja entistä syvempään kriisiin, hän sanoi.

Presidentin mukaan tilanteessa voidaan nähdä toimivan kauhun tasapaino, jota ylläpitävät ydinaseet.

– En usko, että niin sanottu läntinen maailma lähtee aseellisesti liikkeelle.

Sanktioita myös Valko-Venäjälle

Haavisto kommentoi lopuksi myös Valko-Venäjän roolia tilanteessa. Hän sanoi, että kaikkien pettymykseksi Valko-Venäjästä on tullut osa Venäjän sotakoneistoa.

– Heidän maaperäänsä käytetään vihamielisiin tarkoituksiin Ukrainaa vastaan, ja tämä ei vastaa ollenkaan sitä ajatusta, jonka he ovat aiemmin esittäneet, että he ovat maa ikään kuin lännen ja idän välissä ja tasapainoilevat tässä Venäjän ja EU:n välissä.

Hän arveli, että EU:n sanktiot myös Valko-Venäjän suuntaan varmasti tiukkenevat.

Halla-aho: Pakottaa arvioimaan uudelleen, minkälainen neuvottelukumppani Venäjä on

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoo Venäjän aloittaneen tänään provosoimattoman ja suunnitellun hyökkäyssodan Euroopan maantieteellisessä keskipisteessä.

Hän sanoo toivovansa, että asian mittasuhteet historiallisessakin valossa aukenevat ihmisille. Halla-ahon mukaan tämä pakottaa myös arvioimaan uudelleen sitä, minkälainen neuvottelukumppani Venäjä on.

"Synkkä aamu koko Euroopalle"

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) toteaa Twitterissä , että aamu on synkkä koko Euroopalle.

– Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa täysin tuomittavia. Suomi tukee Ukrainaa ja ukrainalaisia. Asioita ei ratkaista sotimalla, hän kirjoittaa.

Saarikko arvioi, että Venäjän hyökkäyksellä on moninaisia vaikutuksia energiapolitiikkaan, talouteen, inflaatioon ja myös pakotteiden kautta suoraan ja välillisesti suomalaiseen elinkeinoelämään. Hänen mukaansa näitä asioita on tänään hallituksen piirissä sivuttu.

– Koronakriisi oli talouden suuri sukellus, ja sitä seurasi myös ennätysmäisen nopea talouden kasvu. Aivan varmasti tällä kriisillä on vaikutuksia, Saarikko sanoi toimittajille eduskunnassa.

Saarikko kertoi lähtevänsä tänään euroryhmän kokoukseen ja valtiovarainministerien Ecofin-kokoukseen, jotka pidetään Pariisissa alkuperäisen suunnitelman mukaan perjantaina ja lauantaina. Hänen mielestään euroryhmän kokous tulee hyvään ajankohtaan.

– Uskon, että kollegoiden sekä EKP:n (Euroopan keskuspankki) kanssa keskustellaan myös inflaatiosta, joka on ollut nousussa ja jota on pidetty väliaikaisena ilmiönä. On hyvä muistaa, että sillä on ollut suuri kytkentä nimenomaan energian hintoihin ja siksi tilannetta seurataan nyt tarkkaan.

Inflaatio kiihtyi tammikuussa koko EU:n alueella 5,6 prosenttiin 5,3 prosentista. Vuosi sitten tammikuussa koko EU:n inflaatio oli 1,2 prosenttia.

– Tilannetta seurataan nyt tarkoin. Voimme tätä tilannetta eurooppalaisten kollegoiden kanssa arvioida, pakotteita, mahdollisia vastapakotteita, mutta myös talouden muita heijastumia, joista inflaatio on tietenkin se keskeinen.

Saarikon mukaan myös huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet esillä hallituksessa, ja hänen mukaansa hallitus tulee niistä huolehtimaan.

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö sanoo, että on aika pysäyttää Venäjän presidentti Vladimir Putin.

- EU-maiden on päätettävä pikaisesti tukitoimista Ukrainalle sekä pakotteista, jotka koskevat laajasti Venäjän talouden ydintä. Energiayhteistyö on katkaistava kokonaan tai osittain. Fennovoima-Rosatom ydinvoimalahanke on keskeytettävä, hän tviittaa .

Oppositio väläytti Venäjälle matkustusrajoitteita

Suuret oppositiopuolueet kaipasivat eduskunnan kyselytunnilla tiukempia pakotteita Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan.

Suullisen kyselytunnin avannut Jussi Halla-aho (ps.) sanoi, että Venäjä voidaan pysäyttää vain Venäjän sisältä, jolloin pakotteiden pitäisi osua eliitin ohella tavallisten ihmisten elämään.

– Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi yleiset matkustusrajoitukset Venäjän kansalaisille tai lentoliikenteen rajoittaminen tai lopettaminen, Halla-aho sanoi.

Kysymykseen vastanneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan tavallisten kansalaisten elämän vaikeuttamista ei ole kuitenkaan pidetty lähtökohtana pakotteita säädettäessä.

"Venäjän johto täysin pidäkkeetön"

Ulkoasiainvaliokuntaa johtava Halla-aho sanoi jo alkuiltapäivällä STT:lle, että Venäjän aloittama provosoimaton hyökkäyssota pakottaa arvioimaan uudelleen sitä, minkälainen neuvottelukumppani Venäjä on.

Halla-ahon mielestä näyttää siltä, että Venäjän johto on tällä hetkellä täysin pidäkkeetön.

– Se on rikollinen paitsi moraalisesti myös kansainvälisen lain silmissä, Halla-aho sanoi STT:lle.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puolestaan penäsi kyselytunnilla, tukeeko Suomi osana EU:ta kovimpia mahdollisia pakotteita Venäjää vastaan. Hänen mukaansa näihin sisältyisi esimerkiksi Venäjän sulkeminen ulos kansainvälisestä järjestelmästä.

Orpo vetosi myös, että Suomen pitää auttaa Ukrainaa tavalla, jolla haluaisimme itseämme autettavan.

– Suomen ja EU:n on annettava kaikki mahdollinen, poliittinen, taloudellinen ja puolustuksellinenkin tukensa Ukrainalle, Orpo sanoi.