Tutkijat: Putin vääntelee historiaa poliittisten tarkoitusperiensä saavuttamiseksi

Venäjän presidentti Vladimir Putin vääntelee Ukrainan historiaa mieleisekseen poliittisten tarkoitusperiensä saavuttamiseksi, arvioivat STT:n haastattelemat Venäjän-tuntijat.

Maanantaina pitämässään, laajaa huomiota herättäneessä televisiopuheessaan Putin muun muassa esitti Ukrainan neuvostojohtaja Vladimir Leninin epäonnistuneen kansallisuuspolitiikan luomuksena. Putinin mukaan Leninin ajattelematon kansallisuuspolitiikka erotti Ukrainan muusta Venäjästä, mikä selittää nyt syntyneen tilanteen.

Helsingin yliopiston Venäjän politiikan professorin Vladimir Gelmanin mukaan Putinin näkemys Ukrainan historiasta on täysin yksipuolinen ja puolueellinen.

– Tässä on kyseessä narratiivi, joka on luotu perusteluksi sille, että Ukrainan ei pitäisi olla olemassa itsenäisenä valtiona. Kaikki menneisyyden tapahtumat on esitetty tässä valossa, Gelman sanoi STT:lle.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Putinin puhe edustaa "klassista historiapolitiikkaa", jossa enemmän tai vähemmän paikkansa pitävällä historiankirjoituksella perustellaan omat poliittiset ratkaisut.

– Tämä on tällaista pseudohistoriallista huttua, joka on valjastettu tällaiseen tarpeeseen. Tämä on tyypillistä Putinia. Tämä piirre hänessä on vahvistunut vuosien varrella, Lassila sanoo.

Putinin tapa käyttää historiaa kuvastaa Lassilan mukaan historiankirjoituksen asemaa Venäjällä.

– Historialla ei ole itsenäistä ja riippumatonta yhteiskunnallista roolia, niin kuin ei ole millään muullakaan yhteiskunnallisella sfäärillä. Ne asetetaan aina vallan palvelukseen. Samoin on käynyt myös esimerkiksi oikeusjärjestelmälle, Lassila sanoo.

Suomi ei kivenä kengässä

Vaikka Suomi saikin itsenäisyytensä vuonna 1917 paljolti juuri Leninin kansallisuuspolitiikan ansiosta, Putinin Lenin-kritiikkiä ei tutkijoiden mukaan pidä ymmärtää niin, että Putin olisi kyseenalaistamassa myös Suomen oikeuden olemassaoloon.

– Putin ei viitannut tässä Suomeen. Ukraina tässä on se iso kivi kengässä, Lassila sanoo.

– Puhe oli ennen muuta vihanpurkaus Ukrainaa kohtaan, ei Suomea kohtaan, Gelman arvioi.

Putinin kriittisyys Leniniä kohtaan ei tullut Lassilalle yllätyksenä. Neuvostoliitossa Lenin oli suurmies vailla vertaa, mutta nyky-Venäjällä hänen arvostuksensa on painunut vähäiseksi.

– Tässä näkyy myös se, että Putin on lähtökohdiltaan konservatiivi, kun taas Lenin oli radikaali vallankumouksellinen.

Lassilan mukaan lokakuun vallankumouksen vuosiluku 1917 ei kaiken kaikkiaan ole Putinille myönteinen.

– Tällaiset vuodet kuin 1917 tai 1991 ovat pahinta myrkkyä Putinille, kun Venäjä on ollut heikkouden tilassa. Putin hakee sellaista maailmanjärjestystä, jossa palattaisiin Venäjän suuruuden aikaan.

Neuvostolasit silmillä

Lassilan mukaan Putinin puhe osoittaa, kuinka entinen KGB-upseeri tarkastelee Lenin-kriittisyydestään huolimatta edelleen maailmaa perin neuvostoliittolaisten silmälasien läpi.

– Puhe paljastaa hänen syvästi neuvostoliittolaisen territoriaalisen ja identiteettisen ymmärryksensä, Lassila muotoilee.

– Tuntuu, että Ukraina on Putinille jonkinlainen pakkomielle venäläisen sivilisaation itseymmärryksessä.

Myös Gelmanin mukaan neuvostoajan muistot värittävät vahvasti Putinin ajattelua.

– Putin ei kaipaa niinkään tsaarin ajan Venäjää, vaan pikemminkin toisen maailmansodan jälkeisen Neuvostoliiton aikaa, jolloin se dominoi suurinta osaa itäisestä Euroopasta, Gelman sanoo.

Aggressiivisin, tunteellisin ja synkin

Lassilan mukaan maanantaina kuultu puhe on aggressiivisin, tunteellisin ja synkin puhe, jonka hän on kuullut Putinin suusta.

– Tässä yritettiin lietsoa suoranaista Ukraina-vihaa ja hakea sitä kautta legitimiteettiä näille toimille. Ehkä Putin on ajatellut, että sellaiselle on tarvetta, kun Krimin valtauksen kaltaista hurmosta ei ole nähtävillä, Lassila pohtii.

Lassilan mukaan Putinin lopullisena tavoitteena on saada koko Ukraina Venäjän kiertoradalle, mutta keinoja hän ei osaa arvioida.

– Kynnys laajamittaiseen sotilaalliseen hyökkäykseen on valtava. En pidä sellaista todennäköisenä, mutta sitä ei voida poissulkea.

Gelman ei usko, että Putin tyytyy Ukrainassa nyt vallitsevaan tilanteeseen, mutta hän ei osaa ennakoida, mitä Venäjän johtaja aikoo tehdä seuraavaksi.

Gelman muistuttaa, että täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen ohella Venäjä voi päätyä myös muunlaisiin hyökkäyksiin, kuten esimerkiksi erilaisiin kyber- tai hybridioperaatioihin.

– Putinin viha on niin voimakasta, että voimme odottaa mitä tahansa. Tämä on kuin perheväkivaltaa. Kun joku on todella aggressiivinen, hän voi tehdä mitä vain, mukaan lukien murhan, Gelman vertaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka