Sisäministeri Mikkonen: EU-maissa pohditaan erikseen ja yhdessä, miten pakenevia ukrainalaisia voidaan auttaa

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei osaa arvioida, milloin ja kuinka paljon Suomeen olisi mahdollisesti tulossa pakolaisia Ukrainasta.

– Näyttää siltä, että Ukrainasta on nyt paettu Puolaan ja Moldovaan. Lisäksi maan sisällä on paettu länsiosiin. Ei ole oikeastaan muualta tullut viestejä, että ihmisiä olisi sen pidemmälle siirtynyt, hän sanoo STT:lle.

Perjantaina YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi Twitterissä , että yli 100 000 ukrainalaista olisi jo jättänyt sodan takia kotinsa etsiäkseen turvaa muualta maasta.

Myöskään Maahanmuuttovirastosta (Migri) ei osata ennustaa, milloin ja kuinka paljon pakolaisia olisi tulossa. Ylijohtaja Jari Kähkönen pitää kuitenkin "hyvin todennäköisenä", että ukrainalaiset tulevat hakemaan turvapaikkoja myös Suomesta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi torstaina, että Suomessa varaudutaan tarpeeseen vastaanottaa pakolaisia Ukrainasta. Pääministerin mukaan on mahdollista, että Suomessa nähdään isojakin määriä pakolaisia.

Mikkosen mukaan kaikissa EU-maissa pohditaan erikseen ja yhdessä erilaisia ratkaisuja, miten pakoon lähteviä ukrainalaisia voidaan auttaa.

EU:n sisäministerit tapaavat sunnuntaina ylimääräisessä kokouksessa.

Virossa viisumivapausaikaa ollaan pidentämässä

Ukrainalaiset voivat olla biometrisen passin turvin kolme kuukautta viisumivapaasti Schengen-alueella, johon Suomi kuuluu. Jos oleskelu kestää pidempään, pitää hakea oleskelulupaa.

Sisäministeriössä pohditaan, minkälaisiin tilanteisiin pitää varautua Suomessa, kun ukrainalaisten oikeus lyhytaikaiseen oleskeluun päättyy.

– Yritämme tunnistaa mahdollisia ongelmakohtia jo etukäteen, jotta voisimme niissä tilanteissa toimia mahdollisimman jouhevasti, sanoo ministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen.

Esimerkiksi Virossa on Mikkosen mukaan tehty päätös, että viisumivapausaikaa voitaisiin automaattisesti pidentää.

Onko tämä myös Suomessa harkinnassa?

– Erilaisia keinoja mietitään, hän vastaa.

Lisäksi pohditaan esimerkiksi, voisiko EU aktivoida tilapäisen suojelun direktiivin.

– Se antaa mahdollisuuden suojan antamiseen silloin kun suojelun tarve on lyhytaikainen ja kesto enintään kolme vuotta, Mikkonen sanoo.

Osa hakenee turvaa sukulaisista ympäri Euroopan

Sekä Migrissä että sisäministeriössä seurataan tiiviisti Ukrainan tilannetta.

– Totta kai Ukrainan naapurivaltiot, kuten Puola, ovat suurimman paineen alla. Suomen näkökulmasta on olennaista, miten naapurivaltioiden vastaanottokapasiteetti riittää tai kestää, Hulkkonen ministeriöstä sanoo.

Ukrainalaisia asuu ympäri Eurooppaa, Suomessakin reilut 7 000. Lisäksi Suomessa työskentelee tilapäisesti ukrainalaisia etenkin maa- ja metsätaloustöissä.

– Voisi kuvitella, että aika moni lähtee hakemaan turvaa perheenjäsenten tai sukulaisten luota muista maista, Hulkkonen sanoo.

Mikkosen mukaan kaikki eivät välttämättä hae turvapaikkaa vaan suoraan töitä ja sitten työperusteista oleskelulupaa.

– Tai turvapaikkaa haetaan vasta myöhemmin, kun viisumin haku tulisi eteen.

Suomella on olemassa valmiussuunnitelma siltä varalta, että maahantulo olisi laajamittaista.

Migrin Kähkösen mukaan Suomessa on toiminnassa 20 aikuisten vastaanottokeskusta, joiden käyttöaste on 70 prosenttia. Vapaana on noin tuhat petipaikkaa, jotka ovat heti käytettävissä.

– Toki meillä on suunnitelmat olemassa, jos määrää jouduttaisiin lisäämään ja ottamaan esimerkiksi hätämajoituspaikkoja käyttöön, Kähkönen sanoo.

Mikkosen mukaan monella paikkakunnalla on tälläkin hallituskaudella lakkautettu vastaanottokeskuksia, koska turvapaikanhakijoiden määrä on ollut niin pieni. Nämä olisi aika nopeastikin mahdollista pystyttää uudelleen, jos tarve tulisi.

Seitsemän vuoden takaisesta aallosta opittu

Suomessa nähtiin laajamittainen pakolaisaalto vuonna 2015. Tuolloin Suomeen saapui Lähi-idän pakolaiskriisin seurauksena ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä yli 30 000.

Kähkösen mukaan seitsemän vuoden takaisten kokemusten myötä Suomessa ollaan aiempaa valmiimpia ottamaan vastaan kerralla suuriakin pakolaismääriä.

– Varmasti nyt osataan paljon paremmin käsitellä kerralla isoja joukkoja. Silloin (vuonna 2015) tilanteen hallinnan kannalta oli keskeistä, että perustettiin järjestelykeskus Tornioon, Kähkönen kertoo.

– Sitä kautta saatiin ihmiset rekisteröityä ja hallitusti eteenpäin vastaanottokeskuksiin. Varmasti ollaan hereillä (järjestelykeskuksen) osalta, jos (Ukrainasta) tulee kerralla isoja määriä.

Laitilassa pakolaisiin varaudutaan jo

Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus kertoi torstaina Facebookissa , että kaupungissa on ryhdytty varautumaan mahdollisiin Ukrainan pakolaisiin.

Jos kausityöntekijöitä tulee ensi kesänä, 8 500 asukkaan kaupungissa halutaan olla valmiita tarjoamaan heille asuinpaikka vielä kesän jälkeen.

– Varaudumme siihen, että moni heistä haluaisi jäädä turvalliseen paikkaan pidemmäksi aikaa, Kattelus kertoo STT:lle.

Käytännössä varautuminen tarkoittaa Katteluksen mukaan sitä, että kaupunki pystyy huolehtimaan lakisääteisistä tehtävistään.

– Jos esimerkiksi tulee perheitä, täytyy kaupungin varautua, että lapsille on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen paikkoja tarjolla.

Kaupungissa aiotaan myös kartoittaa vapaiden vuokra-asuntojen määrä niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Perheasuntoja aiotaan pitää jonkin verran tyhjillään mahdollisten pakolaisten varalta.

Laitilassa työskentelee joka kesä useita satoja ukrainalaisia maa- ja puutarhatalouden kausityöntekijöitä. Lisäksi kaupungissa asuu Katteluksen mukaan vakituisesti toistasataa ukrainalaista.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka