Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Venäjän valintojen ennustaminen on entistä vaikeampaa – Ukrainan sodan myötä jokaisen rajanaapurin on oltava valppaana, sanoo tutkija

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on niin valtava tapahtuma, että sen kaikkia seurauksia on mahdoton ennustaa. Vaikea on myös arvioida sitä, mitkä ovat Venäjän seuraavat askeleet, jos se saavuttaa tavoitteensa Ukrainassa.

Tavoitteista päällimmäisin näyttää olevan Ukrainan hallituksen vaihtaminen, arvioivat Helsingin yliopiston tutkijat STT:lle.

– Putin julisti tavoitteekseen Ukrainan "denatsifioinnin", eli hän teeskentelee, että Ukraina on natsien johtama maa, ja pyrkii vaihtamaan Ukrainan poliittisen johdon ja nimittämään Venäjä-lojalisteja maan johtoon, sanoo Venäjän ja Euraasian tutkimuksen professori Vladimir Gelman.

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsbergin mukaan tavoitteena saattaa olla myös Ukrainan pilkkominen kahteen osaan, jos koko maan haltuunotossa ei onnistuta.

– Tavoitteet ovat Ukrainan hallinnon kaataminen ja Kremlin ohjauksessa olevan valtion pystyttäminen, tai se, että nykyinen regiimi maalataan pienemmäksi ilman yhteyttä Mustallemerelle.

Kiovaan tähtääminen kertoo kuitenkin Forsbergin mukaan siitä, että Venäjän ensisijainen tavoite olisi Ukrainan pitäminen yhtenäisenä sen talutusnuorassa.

Putin haluaa palauttaa kylmän sodan jakolinjat

Venäjän suurena tavoitteena on Gelmanin mukaan selkeästi Neuvostoliiton aikaisen etupiirin ja vaikutusvallan palauttaminen Venäjälle, joka mieluiten näkisi naapurimaissaan kylmän sodan Itä-Euroopan aikaiset ohjailtavissa olevat hallinnot.

– Se ei tarkoita välttämättä sitä, että Venäjä pyrkii ottamaan suoraan haltuunsa toisten maiden alueita, mutta että Venäjä haluaa saada näihin maihin itselleen uskolliset johtajat, Gelman sanoo.

Tutkijan mukaan presidentti Vladimir Putinin Venäjä varmasti mielellään näkisi myös Suomessa kylmän sodan suomettuneen ajan tapaisen hallinnon, vaikka ei haaveilisikaan Suomen suorasta haltuun ottamisesta.

Putinin puheet Neuvostoliiton perustajasta ja Suomen itsenäistymisen hyväksyneestä Vladimir Leninistä voi tulkita siten, että myös Suomi nähdään yhä Kremlissä Venäjän etupiirinä.

– Putin on sanonut, että se oli Lenin, joka tuhosi Venäjän imperiumin. (...) En ole kuitenkaan varma, onko Suomi kovin korkealla tällaisella listalla, mutta Venäjä varmasti haluaisi palauttaa Suomen samaan asemaan kuin kylmän sodan aikaan, Gelman kertoo.

Naton suoja tositilanteessa testaamatta

Sotilasliitto Natoon kuuluvien maiden uskotaan olevan turvassa Venäjän sotilaalliselta painostukselta, mutta toisaalta Naton tehoa ei ole koskaan pantu todelliseen testiin valtioiden välisessä konfliktissa. Esimerkiksi Baltian maiden Nato-kilven nakerrus olisi Forsbergin mukaan varmasti toiveuni Venäjälle, mutta isompi kysymys on se, uskaltaisiko Putin lähteä sitä haastamaan.

– Onko niin, että Putin kunnioittaa voimaa? Onko niin, ettei hän lähde suoraan sotilaallisesti haastamaan Natoa?

Toistaiseksi yhtäkään Nato-maata vastaan ei ole Euroopassa hyökätty muuten kuin terroristi-iskujen kautta. Forsbergin mukaan Venäjä ei kuitenkaan välttämättä Ukrainan jälkeen lähde heti tähtäämään muualle, sillä maan sotilaalliset väliintulot ovat tähän asti olleet reaktioita epämiellyttäviksi koettuihin kehityssuuntiin naapurimaissa.

– Voi ajatella, että Ukrainan jälkeen mikään asia ei ole samalla tavalla Venäjän ihon alla. Selkeästi (vuosien 2004–05) oranssi vallankumous muutti Putinin ajattelua sekä Venäjän ja lännen suhteita, ja sitten tuli vuoden 2014 Maidan, johon reaktiona toteutettiin Krimin valtaus ja aloitettiin Itä-Ukrainan sota.

Forsbergin mukaan Putinin maailmankuva vaikuttaa kuitenkin niin harhaiselta, että mitään takeita Venäjän jatkosuunnitelmista tai niiden päätepisteestä ei ole.

– Kaikkein huolestuttavinta on se, että Putin on irtautunut todellisuudesta, ei vain normeista vaan jaetusta maailmankuvasta. Kun hän alkaa elää omassa harhaisessa todellisuudessaan, se tekee ennustamisen ja analyysin vaikeaksi.

Valko-Venäjä tiukasti Venäjän leirissä

Ukrainan ohella Venäjä voi olla kiinnostunut rapauttamaan yhä enemmän myös Valko-Venäjän ja Kazakstanin itsenäisyyttä, mutta Forsbergin mukaan nyt ei ole rationaalista logiikkaa, josta voitaisiin päätellä, mitkä ovat Venäjän aikomukset tulevaisuudessa.

Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteistä Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuria hoitavan Katri Pynnöniemen mukaan Valko-Venäjän sitouttamisessa Venäjän liekaan on jo edetty pitkälle.

– Valko-Venäjän Venäjä on jo ottanut haltuunsa niin sanotusti, siellä on pitkälle menevät suunnitelmat allekirjoitettu ja ainakin osa Venäjän joukoista on jäämässä Valko-Venäjälle. Lukashenkalla liikkumavaraa ei enää ole, Pynnöniemi sanoo.

Myös muiden Venäjän rajanaapureiden kuten Suomen on pysyttävä valppaana, sanoo Pynnöniemi.

– Nyt kun katsotaan Venäjän perusteluja hyökkäykseen lähtemiselle ja mitä se on Ukrainassa tehnyt, kyllä ne ovat niin maksimaalisia toimia, että kaikkien Venäjän rajanaapureiden pitää nyt herätä siihen, minkälaisia piirustuksia Venäjällä on ja miten pitkälle se on valmis menemään.

Putinin asema voi horjua Venäjällä

Tuomas Forsbergin mukaan lyhyellä aikavälillä Venäjällä ei ole mitään ongelmia talouspakotteista selviämisessä, mutta pidemmällä aikavälillä Venäjä kärsii eikä sen talous ja muu yhteiskunta kehity suotuisalla tavalla.

Isompi kysymys ovat mahdolliset poliittiset muutokset Venäjän sisällä. Jos hyökkäys Ukrainaan pitkittyy tai epäonnistuu kokonaan, se voi jo horjuttaa itse Putininkin valtaistuinta. Politiikan suunnanmuutos edellyttäisi kuitenkin sisäisiä ristiriitoja Kremlin huipulla.

– Ei sinänsä auta, että kansalaisia on kaduilla osoittamassa mieltä. Kremlin sisällä pitäisi olla halkeama, että jotkut kyseenalaistaisivat tämän politiikan. Onko sellaista, sitähän me emme voi millään tietää, Forsberg sanoo.

Putinin syrjäyttämistä vallasta esimerkiksi sotilasvallankaappauksen kautta ei sitäkään voida tutkijan mukaan täysin sulkea pois mahdollisuutena, jos sota sujuu huonosti.

– Putin on turvallisuuspalvelujen kasvatti ja niiden suhde armeijaan on aina ollut tietyllä tavalla jännitteinen ja kilpailullinen. (...) Laajamittaista sotaa pidettiin epätodennäköisenä, koska siinä on isoja riskejä. Nyt nähdään, toteutuvatko ne.

Myös Katri Pynnöniemi näkee vallanvaihdoksen Venäjällä yhtenä mahdollisuutena sodan paineissa, sillä jo ennen sotaa koronaviruspandemia oli paljastanut heikkouksia venäläisessä hallinnossa muun muassa terveydenhuollon ja talouden osalta.

– Rakenteelliset heikkoudet ovat kaikkien tiedossa, ja niihinhän nämä pakotteet osuvat, kuten Venäjän kykyyn modernisoida teollisuutta.

Toisaalta tutkijan mukaan Venäjän johdolla ei tähänkään asti ole ollut suurta halukkuutta tehdä kaivattuja rakenteellisia muutoksia Venäjällä.