Alkavasta siitepölykaudesta voi tulla viime vuotta helpompi, arvioi asiantuntija

Alkavasta siitepölykaudesta on tulossa viime vuotta helpompi, kertoo Turun yliopiston siitepölytiedotus. Ainakin lepän ja koivun siitepölylle allergiset voivat olla toiveikkaita kevään ja kesän osalta.

Lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä esiintyy jo lähinnä Etelä- ja Lounais-Suomessa vähäisissä määrin. Ne eivät vielä kuki täällä, mutta siitepöly kantautuu ilmavirtausten mukana tänne kauempaa.

– Ne aloittelevat (kukintaa) jo tammikuulta Keski-Euroopassa, joten siitepölyä on tullut jo jonkin aikaa. Tällä hetkellä niiden kukinta-alueen raja on Etelä-Ruotsissa, dosentti Annika Saarto Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta kertoo.

Leppä ja koivu kukkivat heikommin

Lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä on esiintynyt tähän mennessä Suomessa pääasiallisesti pieninä määrinä, enimmillään kohtalaisesti.

Siitepöly voi kulkeutua ilmavirtojen mukana varsin tehokkaasti vaikkapa Etelä-Saksasta, Saarto kertoo.

Erityisesti pähkinäpensaan osalta juuri ilmavirrat vaikuttavat siihen, kuinka suuria pitoisuuksia siitepölyä Suomessa mitataan. Sen kukinnassa ei ole yhtä suurta vuosittaista vaihtelua kuin esimerkiksi lepän ja koivun. Tänä vuonna siitepölyoireita niistä voi tulla viime kautta vähemmän.

Koivu on Saarron mukaan Suomessa merkittävin siitepölyallergeeni.

– Koivu kukki viime vuonna niin runsaasti, että tämän vuoden kaudesta voi tulla helpompi allergikoille. Lepällekään ei ole odotettavissa yhtä runsasta kukintaa kuin vuosi sitten, hän sanoo.

Heinät kasvavat koko kesän

Lepän ja pähkinäpensaan kukinta voi alkaa Suomessa jo maaliskuussa, koivun huhtikuussa.

– Etelä-Suomessa koivun kukinnan huippu ajoittuu vapun tienoille, Saarto kertoo.

Koivun jälkeen tulevat myös suomalaisille merkittävästi oireita aiheuttavat heinät, joihin kuuluu Saarron mukaan eri lajeja. Allergisia oireita aiheutuu heinien ryhmään kuuluvista lajeista vaihtelevasti eri ihmisille. Heinät alkavat kukkia toukokuun puolella, ja niiden kukinta jatkuu kesän lopulle saakka.

Heinien osalta kunnollista kausiennustusta ei pysty silti tekemään, koska niiden kasvuolosuhteissa tapahtuu niin paljon vaihtelua.

– Mikä on sää sillä hetkellä, kun heinät työntyvät ulos maasta ja muodostavat kukinnon? Onko maa märkää ja onko lämmintä? Saarto kuvailee.

Pujo nousee vielä, kun muut hellittävät

Siitepölykauden alkamisessa voi olla paljonkin heittoa Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä, kun esimerkiksi takatalvi voi vielä yllättää. Eri puiden ja kasvien kukinta sekä kukinnan huippu siirtyvät hiljalleen maan eteläosista pohjoiseen. Silti kesä alkaa eri puolilla Suomea suunnilleen yhtä aikaa, Saarto toteaa.

Kauden viimeinen kotimainen merkittävä allergiakasvi on pujo. Se alkaa kukkia usein Keski- ja Etelä-Suomessa yhtä aikaa, kesä–heinäkuun vaihteessa.

– Viime vuosina olemme tiedottaneet myös tuoksukista, joka on pujolle sukua. Sen siitepöly on (pujoa) vieläkin aggressiivisempaa ja se aiheuttaa herkemmin oireita, kertoo Saarto.

Tuoksukin siitepölyä kantautuu vuosittain Suomeen maan ulkopuolelta etelämpää, missä laji pystyy kasvamaan ja kukkimaan.

– Ilmaston lämmetessä voi ehkä odottaa, että sitä siitepölyä on yhä enemmän myös Suomen ilmanalassa, Saarto arvioi.

Haitto ja voi koettaa ehkäistä omilla toimillaan

Turun yliopiston siitepölytiedotuksen sivuilla kerrotaan, että marunatuoksukki on Euroopassa vieraslaji, joka aiheuttaa ihmisille terveydellisiä ja taloudellisia haittoja. Tuoksukin siitepölyä voi kulkeutua Suomeen syyskesällä, ja erityisesti pujoallergikot voivat saada siitä oireita. Marunatuoksukki ei toistaiseksi pysty lisääntymään Suomessa syyskesän ja syksyn viileistä sääoloista johtuen.

Suomessa on Duodecimin Terveyskirjaston mukaan yhteensä yli miljoona siitepölyallergikkoa. Heidän oireensa voivat vaihdella huomattavasti.

Tavallisimmat siitepölyallergian oireet ovat nenän tukkoisuus ja vuotaminen, aivastelu sekä silmien kirvely ja vuotaminen. Myös siitepölyallergikon iho voi olla usein atooppinen.

Siitepölyallergiaa voidaan hoitaa antihistamiineilla, kortisonia sisältävillä nenäsuihkeilla ja silmätipoilla. Siitepölyn kulkeutumista sisälle voi koettaa välttää muun muassa kuivattamalla pyykit sisällä ja pitämällä ikkunoita kiinni. Osa potilaista hyötyy Terveyskirjaston mukaan nenähuuhtelukannun käytöstä ja siedätyshoidosta.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka